Järvenpään jättävä Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola muistelee työvuosiaan kaupungilla
Järvenpään Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola siirtyy Espooseen uusien haasteiden pariin. Neljä vuotta Järvenpäässä on ollut hänelle arvokasta oppimisen aikaa, jota hän muistelee lämmöllä yhteistyötä taitavien ammattilaisten kanssa. Ennen lähtöään hän haluaa välittää tärkeän ajatuksen luottamuksen ja yhdessä tekemisen merkityksestä.
Merja Narvo-Akkola jättää Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajan tehtävät Järvenpäässä taakseen, kun hän aloittaa Espoon kasvun ja oppimisen toimialajohtajana 1.4.2025.
Tuleva työympäristö ei ole hänelle täysin uusi, sillä Narvo-Akkolalla on aiempaa kokemusta Espoosta, mutta eri tehtävistä opetuksen ja kasvatuksen alalla. Narvo-Akkola on aloittanut uransa 1990-luvulla luokanopettajana Espoossa. Hän eteni ensin rehtoriksi ja sitten erilaisiin sivistystoimen tehtäviin.
Hänellä on myös aiempaa kokemusta kansainvälisestä koulutyöstä muun muassa Englannissa, Alankomaissa ja Saudi-Arabiassa.
Paluu Espooseen
Narvo-Akkolan mukaan työ Järvenpään Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajana on valmistanut osaltaan hänet uuteen toimeensa Espoossa.
– Järvenpää on tarjonnut arvokasta oppia tulevaa toimenkuvaa varten sekä sen laajaan kenttään, verkostoihin ja vastuisiin. Täältä saadun kokemuksen ansiosta oli myös alun perin luontevaa hakea kasvun ja oppimisen toimialajohtajan virkaa Espoossa.
Espoossa kasvun ja oppimisen toimiala on kaupungin suurin ja tärkein, sillä se työllistää yli 8 000 henkilöä, mikä on valtaosa kaupungin 11 000 työntekijästä. Toimiala vastaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisopalveluista ja lukiokoulutuksesta, ja sen palvelujen piirissä on yli 55 000 lasta ja nuorta.
– Espoon kokoluokka on noin kymmenkertainen, mutta perusta on opittu Järvenpäässä. Siitä on hyvä lähteä kohti isompia ympyröitä.
Ennen siirtymistään Järvenpään Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajaksi Narvo-Akkola työskenteli Espoossa.
– Neljässä vuodessa Espoossa on tapahtunut muutoksia niin organisaatiossa kuin henkilöstössä. Lisäksi kaupungin suurempi kokoluokka sekä asema pääkaupunkiseudulla tuovat työhön omat erityispiirteensä. Ne vaikuttavat myös opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliseen kehitystyöhön.
Samankaltaisuuksiakin löytyy.
– Keskeistä on edelleen yhdessä kehittäminen taitavien ammattilaisten kanssa, ja tätä toimintatapaa haluan viedä Järvenpäästä myös Espooseen.
Monipuolista ja merkityksellistä työtä
Alkuvuodesta 2020 Narvo-Akkolan silmään osui työpaikkailmoitus Järvenpään Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajan tehtävästä.
– En etsinyt aktiivisesti uusia töitä, mutta ilmoituksessa huomioni kiinnitti yhteisöohjautuvuus, joka on ollut kaupungin strateginen tavoite ja toimintatapa. Olen tutkinut ja opiskellut aihetta sekä edistänyt sitä johtamistyössäni opetuksen ja kasvatuksen alalla vuodesta 2000 lähtien. Uskon siihen vahvasti. Kun Järvenpäässä puhuttiin yhteisöllisestä toimintakulttuurista, se sai minut hakemaan tehtävää, Narvo-Akkola muistelee.
Koronapandemian vuoksi koko rekrytointiprosessi toteutettiin tuolloin etänä. Järvenpään kaupunginvaltuusto valitsi hänet virkaan joulukuussa 2020 ja työnsä Narvo-Akkola aloitti helmikuussa 2021.
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajan tehtävään kuuluu varhaiskasvatuksen, päiväkotien sekä perus- ja lukio-opetuksen ja niiden johtamisen kehittäminen Järvenpäässä. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella työskentelee yli 1 000 henkilöä.
– Tavoitteemme on ollut rakentaa eheä opinpolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Järvenpään mission mukaisesti Järvenpään tulee olla kaupunki, jossa lapsilla on turvalliset juuret ja kantavat siivet.
Narvo-Akkolalle on tärkeää, että Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen työntekijät voivat hyvin ja että toimintaa kehitetään niin, että he voivat osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja kehittyä ammatillisesti.
– Hyvinvoivat työntekijät tukevat lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia. Tästä kokonaisuudesta olen pyrkinyt huolehtimaan työssäni.
Narvo-Akkola kuvailee Järvenpään pestin olevan hänelle hyvä “koulu” Espoon toimialajohtajan tehtävään. Yhteistyö palvelualueiden ja luottamushenkilöiden kanssa on sujunut hänen mielestään hyvin.
– Olemme työskennelleet yhdessä Järvenpään hyväksi. Erityisesti Hyvinvoinnin palvelualueen kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä esimerkiksi nuorisotoiminnan ja perhekeskusten arjessa. Keski-Uudenmaan sivistysjohtajien verkosto ja yhteistyö Keusoten kanssa jatkuu edelleen. Koronapandemian aikana tämä yhteistyö oli erityisen tärkeää tilanteeseen reagoimisessa.
Yhteistyössä on voimaa
Narvo-Akkola nostaa esiin Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen onnistumisia hänen kaudellaan.
– Osa lapsista ja nuorista tarvitsee enemmän tukea. Meneillään oleva lakiuudistus uudistaa tuen antamista, ja sen edistämisessä on onnistuttu hienosti. Samalla on kehitetty lasten opinpolkua, toimintakulttuuria, yhteisöohjautuvuutta sekä johdon ja hallinnon toimintaa niin, että se tukee kouluja ja päiväkoteja – ja ennen kaikkea lapsia.
Parasta tehtävässä on ollut Narvo-Akkolan mukaan yhdessä tekeminen.
– Haikeinta on luopua upeista ihmisistä, joiden kanssa olen saanut viedä yhteistä asiaa eteenpäin.
Taloushaasteet ja kasvavat tukitarpeet
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuetta ja koko kaupunkia on haastanut vaikea taloustilanne, joka on vaikuttanut toimintaan koko 2020-luvun.
– Haastava taloustilanne on ohjannut toimintaamme ja vaikuttanut siihen, miten voimme parhaiten tuottaa palveluja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen käytettävissä olevilla resursseilla.
Narvo-Akkolan mukaan Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tulevaisuudessa korostuvat lisäksi lasten ja nuorten monimuotoistuvat tuen tarpeet.
– Vaikka suurin osa voi hyvin, yhä useampi tarvitsee enemmän apua.
Hän painottaa, että palvelualueen keskeinen tehtävä on paitsi vastata näihin haasteisiin, myös luoda lapsille ja nuorille uskoa tulevaisuuteen.
– Meidän on vahvistettava heidän käsitystään siitä, että elämä on edessä ja he voivat vaikuttaa omaan polkuunsa. Samalla on huomioitava maailman tilanne, työttömyys ja mielenterveysongelmat, ja kehitettävä palveluita niin, että jokaisella lapsella säilyy toivo ja usko huomiseen.
Järvenpää – kaupunki, jossa on potentiaalia
Narvo-Akkola pitää Järvenpäätä sopivankokoisena kaupunkina, jossa voidaan vaalia yhdessä tekemisen henkeä niin kaupunkilaisten kuin työntekijöiden kesken.
– Kunnan toiminta on kuntalaisia varten. Palveluja ei tarvitse tuottaa yksin, vaan voimme tehdä sen yhdessä. Tätä haluan korostaa.
Hän arvostaa kaupungin osaavaa ja motivoitunutta työyhteisöä.
– Olen saanut työskennellä uskomattoman taitavien ammattilaisten kanssa, jotka ovat innostuneita työstään ja haluavat kehittää toimintaa. Tästä innostuksesta on tärkeää pitää kiinni.
Seuraajalleen hän haluaa välittää viestin yhdessä tekemisen ja ihmisiin luottamisen voimasta.
– Täällä työskentelee upea joukko ammattilaisia, jotka ovat taitavia, osaavia ja sydämellään työtä tekeviä.
Narvo-Akkola korostaakin yhdessä tekemisen ja vastuunkantamisen merkitystä.
– On tärkeää, että kehittämistä ja toimintaa viedään eteenpäin yhdessä. Toivon tämän hengen säilyvän jatkossakin.
Lue myös:
Palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola: “Joutsikki tekee arvokasta työtä perheiden hyväksi”
Palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola: Kasvavassa kaupungissa tarvitaan herkkiä tuntosarvia
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupunkin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.