Kaupungin suurin palvelualue kohtaa kaikki järvenpääläiset lapset ja nuoret – millaisella budjetilla sen toiminta toteutetaan?
Järvenpään kaupungin opetuksen ja kasvatuksen palvelualue tuottaa merkittävän osan kaupungin palveluista, sillä sen tehtävänä on tarjota järvenpääläisille lapsille ja nuorille laadukkaita ja monipuolisia palveluita varhaiskasvatuksesta aina lukion tai ammattikoulun päättymiseen saakka. Nämä palvelut tuotetaan noin 1100 henkilöstön jäsenen voimin kaupungin 13 kunnallisessa päiväkodissa, 9 koulussa ja yhdessä lukiossa, sekä yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola ja talouspäällikkö Jarkko Virolainen avaavat palvelualueen taloudellista tilannetta sekä niitä strategioita, joilla pyritään varmistamaan lakisääteisten peruspalveluiden saavutettavuus ja laatu.
Lakisääteisyys asettaa tiukat raamit toiminnalle
Järvenpään opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen keskeisenä tehtävänä on tuottaa varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita. Palvelualueella on vastuu päiväkodeista, peruskouluista ja lukiosta, joissa tarjotaan opetussuunnitelman mukaista opetusta ja kasvatusta kaikille kaupungin lapsille. Laajennetun oppivelvollisuuden myötä kasvanut palvelutarve, lapsimäärien lisääntyminen ja kasvanut tuentarve ovat tuoneet uuden yhteensovitettavan palan palvelualueen talouden suunnitteluun.
– Kaupungin tiukka taloustilanne on pakottanut meidät miettimään tarkasti, mihin käytettävissä olevat resurssit suunnataan. Haluamme varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen oppimiseen ja lapsiin kohdistuvat säästöjen vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä, palvelualuejohtaja kertoo.
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen kokonaiskulut vuodelle 2024 ovat 84,9 miljoonaa euroa. Palvelualueen suurin kustannuserä ovat luonnollisesti henkilöstökulut, jotka muodostavat 59 % kokonaiskuluista. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään sekä kunnallisia että yksityisiä palveluntuottajia, ja henkilöstön määrä suhteutetaan tiukasti opetussuunnitelmien mukaisiin vaatimuksiin. Erityisesti varhaiskasvatuksessa henkilöstömäärän suhdeluvut ovat laissa tarkasti määriteltyjä, ja henkilöstön määrää säännellään sen mukaan, montako lasta ryhmässä on ja minkä ikäisiä he ovat.
– Alle kolmivuotiailla lapsilla on yksi kasvattaja neljää lasta kohden ja yli kolmivuotiailla yksi kasvattaja seitsemää lasta kohden. Tämä suhdeluku tulee täyttyä joka päivä kaikissa yksiköissä, Narvo-Akkola selventää.
Järvenpäässä opetusta ja kasvatusta tuotetaan kustannustehokkaasti
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on kaupungin suurin palvelualue ja sen budjetti on merkittävä. Palvelujen tuottamisen lakisääteisyys asettaa kuitenkin tiukat raamit sille, mistä palvelualue pystyy säästöjä hakemaan. Henkilöstökulujen lisäksi ateria- ja puhtaanapitopalvelut, yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelimaksut sekä kiinteistöjen vuokrat vievät suurimman osan palvelualueen budjetista. Järvenpäässä, kuten muissakin kunnissa, on jouduttu kasvattamaan ryhmäkokoja opetuksessa taloudellisista syistä. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt ovat kuitenkin pysyneet hyvällä tasolla.
– Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue tuottaa palveluita kustannustehokkaasti verrattuna naapurikuntiin, joten mahdollisia säästökohteita on hankala löytää. Säästöjen saavuttamista hankaloittaa edelleen palvelualueen palvelutarpeen jatkuva kasvu, minkä vuoksi tavoiteltuja säästöjä ei ole pystytty aikaisempina vuosina saavuttamaan, Virolainen kertoo.
Palvelualueen tulevaisuuden talousnäkymät ovat haastavat. Palvelutarpeen kasvu ja budjettipaineet vaativat jatkuvaa talouden hallintaa ja strategista suunnittelua. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat kaupungin rahoitukseen ja sitä kautta heijastuvat myös opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talouteen. Tiukka taloustilanne on näkynyt esimerkiksi koulurakentamisen investointien uudelleenjärjestelyissä.
– Koulurakentamisen investointeja on tarkasteltu osana investointiohjelman karsintaa. Kouluinvestointeja ei ole tarkoitus karsia, vaan toteutusaikataulua muuttaa niin, että investoinnit toteutuvat 2020-luvun lopulla. Tämä lähestymistapa auttaa hallitsemaan investointikustannuksia ja varmistaa, että tärkeät koulurakennushankkeet voidaan toteuttaa taloudellisesti kestävällä tavalla, Virolainen toteaa.
Lasten tukeminen ja henkilöstön hyvinvointi panostuskohteina
Järvenpään kaupungilla panostetaan hyvään esihenkilötyöhön, työhyvinvointiin sekä henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä näkyy henkilöstökyselyjen hyvissä tuloksissa. Järvenpään opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on sitoutunut tuottamaan palveluita kustannustehokkaasti tinkimättä lasten kasvatuksen ja opetuksen laadusta.
– Panostamme lasten ajoissa auttamiseen ja oppimisen tukemiseen, sekä henkilöstön kouluttamiseen ja tukiprosessien kehittämiseen. Satsaamme muun muassa tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen kuten myös valmistavaan opetukseen. Yhteisöohjautuvat toimintatavat, eli jokaisen työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, ovat palvelualueellamme jo laajasti käytössä ja työ jatkuu edelleen. Hyvinvoivat työntekijät lisäävät myös lasten hyvinvointia, painottaa Narvo-Akkola.
Palvelualue on lisäksi saanut kansainvälistäkin huomiota koulujen oppimisympäristöistä, joiden suunnitteluun käyttäjät, eli koulujen henkilökunta sekä oppilaat ovat osallistuneet tiiviisti käyttäjäfoorumeissa. Lasten osallisuuden muodot ja lapsivaikutusten arviointi ovat jatkuvan kehityksen alla.
Järvenpään opetuksen ja kasvatuksen palvelualue tuottaa laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti, vaikka taloudelliset haasteet ja säästöpaineet ovatkin läsnä. Jatkuva kehitystyö ja strateginen suunnittelu varmistavat, että palvelut pysyvät korkeatasoisina kaikille järvenpääläisille lapsille ja nuorille.
Järvenpääluvut-tarinoissa kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin talouteen vaikuttavista tekijöistä ja avataan tärkeimpiä talouslukuja.