Palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola: Kasvavassa kaupungissa tarvitaan herkkiä tuntosarvia

Järvenpään Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajana aloitti helmikuussa Merja Narvo-Akkola. Merja sai luotsattavakseen kaupungin suurimman palvelualueen, sillä opetuspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa työskentelee lähes 70 % kaupungin henkilöstöstä. Järvenpäähän Narvo-Akkola tuli Espoon kaupungilta, jossa hän viimeksi toimi sivistystoimen tilakehityspäällikkönä.

Opetuksen ja kasvatuksen saralla on monia kehitettäviä asioita niin valtakunnallisesti kuin kuntatasollakin. Myös Järvenpäässä askaroidaan ajankohtaisten asioiden, kuten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman, kouluhankkeiden, tilojen yhteiskäytön ja opetusvelvollisuuden laajentamisen parissa.

– Järvenpää on elinvoimainen kaupunki, jossa on hyvä kehittämisen ja yhdessä tekemisen meininki. Meillä on hyvät toimintaedellytykset pääkaupunkiseudun tuntumassa. Väestömäärältään kasvava kaupunki ja muuttuva maailma ympärillämme edellyttävät meiltä kuitenkin herkkiä tuntosarvia. Kaupungin on seurattava muun muassa väestörakenteessa tapahtuvia muutoksia, jotta jatkossakin pystymme palvelutarjonnallamme, kuten riittävällä päiväkoti- ja kouluverkostolla, vastaamaan tuleviin palvelutarpeisiin.

Isoa vai pientä koulua

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa koulu- ja päiväkotiasiat puhuttavat niin päättäjiä, kuntalaisia kuin virkamiehiäkin. Ja näin kuuluu ollakin, sillä ne asiathan meitä kiinnostavat, jotka liippaavat arkeamme. Järvenpäässä opiskelee lähes 5800 oppilasta 11 koulussa lukio mukaan lukien.

– Pidän tärkeänä kehittää eheää opinpolkua kaikille lapsille ja nuorille. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kasvaa hyvinvoivaksi ja aktiiviseksi aikuiseksi sekä kokea oppimisen iloa ja tekemisen riemua. Isoilla ja pienillä kouluilla on omat paikkansa palveluverkossa. Tärkeintä on, että tiloissa voidaan toteuttaa monipuolista, opetussuunnitelman mukaista opetusta. Tilojen käytössä ja suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida myös tila- ja kustannustehokkuus.

Tilojen yhteiskäyttöä

Kaupungin strategiassa korostetaan tilojen tehokasta käyttöä, mikä palvelee monipuolisesti myös kaupunkilaisia. Eihän ole kaupungin asukkaan eikä itse kaupunginkaan etu, että tilat seisovat tyhjillään. Uutta rakennettaessa tilat on suunniteltava monikäyttöisiksi palvelemaan monipuolista toimintaa.

– Nykyajan koulurakennusten tulisi olla monitoimitiloja, joita kuntalaiset, yhdistykset, opistot, seurat tai perheet voivat hyödyntää iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteiskäyttö toki edellyttää yhteisiä periaatteita, sovittuja pelisääntöjä sekä varaus- ja hinnoittelukäytänteitä. Parhaimmillaan kunnan tilat mahdollistavat opetuksen lisäksi kuntalaisten monipuolisen toiminnan.

Avautuvaa ja sulkeutuvaa tilaa

Perinteinen koulurakennus käytävineen, avoin oppimisympäristö vai jotain siltä väliltä?

– Viimevuosina valtakunnan tasolla oli buumi avoimiin oppimisympäristöihin. Nyt tässä asiassa on tultu onneksi takaisinpäin. Itse puhuisin enemmänkin avautuvista ja sulkeutuvista tiloista. Koulupäivän aikana tila voidaan opetuksen käyttötarkoituksen mukaisesti avata laajemmaksi, mutta vastaavasti tila voidaan sulkea pienempiin osiin opetuksen näin vaatiessa. Tämä mahdollistaa joustavan opetuksen ja vastaa paremmin myös opetussuunnitelman tavoitteisiin. Muuntojoustavat tilat tukevat yhteisopettajuutta ja oppilaiden joustavaa ryhmittelyä.

Oppivelvollisuus laajenee

Elokuussa 2021 tulee voimaan laki oppivelvollisuuden laajentamisesta myös toiselle asteelle. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuus ulottuu 18-ikävuoteen asti ja ysiluokkalaisten on jo nyt kevään yhteishaussa haettava johonkin toisen asteen koulutukseen. Suurin osa nuorista toki hakee jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, mutta on myös joukko heitä, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia löytää opiskelupaikkaa.  

Narvo-Akkola toteaa, että näistä nuorista on pidettävä huolta. Kaupungin tulee tehdä aktiivista yhteistyötä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa ja varmistaa, että myös nämä nuoret saadaan pidettyä opintopolussa mukana.

Varhaiskasvatuksessa kehitetty käytänteitä

Järvenpään varhaiskasvatuksen piirissä on noin 2230 lasta. Varhaiskasvatusta annetaan 18 päiväkodissa eri puolilla kaupunkia. Narvo-Akkola on iloinen kuultuaan, että varhaiskasvatuksessa on tavoitteellisesti kehitetty henkilöstön mahdollisuutta osallistua tiimirakenteiden ja työn kehittämiseen. Matkan varrella on paneuduttu niin yhteisöllisen toimintakulttuurin, valmentavan johtajuuden kuin yhtäläisten pedagogisten tavoitteiden luomiseen eri päiväkotien välillä.

– Tutustuin viime vuoden lopulla toteutettuun lasten vanhemmille suunnattuun varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Kyselyn mukaan vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä lastensa saamaan varhaiskasvatukseen ja kokivat, että vuorovaikutus kasvattajien ja vanhempien välillä toimii hyvin. Uskon, että asiakastyytyväisyys kumpuaakin paljolti asiakkaan kohtaamisesta, yhteisistä tavoitteista ja yhdessä tekemisestä.

Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää työtään.