Yhteisöohjautuvuus vahvistaa työyhteisöjä Järvenpäässä 

Yhteisöohjautuva työtapa on tuonut Järvenpään kaupungin varhaiskasvatukseen uusia tuulia, jotka näkyvät niin arjen sujuvuudessa, työhyvinvoinnissa kuin henkilöstön yhteisöllisyydessä. Tämä toimintamalli perustuu siihen, että työntekijät päättävät yhdessä työtavoistaan ja ratkaisevat arjen haasteita. Keskustelimme Satusaunan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajan, Laura Valon, kanssa hänen kokemuksistaan yhteisöohjautuvuudesta. 

Laura kertoo, että yhteisöohjautuvuus on muuttanut hänen tapaansa suhtautua työhön. Hän kokee, että mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä yhteisön kannalta merkityksellisiä päätöksiä lisää työssä viihtymistä ja motivaatiota. 

“Se, kun porukalla tehdään koko yhteisöön positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä tai ratkaisuja, tuo merkityksellisyyttä ja vahvistaa tunnetta siitä, että jokaisen panos on tärkeä,” Laura kuvailee. 

Yhteisöllisyys näkyy arjen käytännöissä 

Yhteisöohjautuvuus ei ole pelkkä abstrakti idea, vaan se näkyy konkreettisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Esimerkiksi Satusaunan päiväkodissa käytössä olevat WhatsApp-parvet ovat tuoneet uudenlaista tehokkuutta ja joustavuutta työn suunnitteluun. Näissä ryhmissä sovitaan esimerkiksi tapahtumista ja arjen järjestelyistä ilman tarvetta pitkiin palavereihin. 

“WhatsApp-parvet ovat vähentäneet palaverien määrää merkittävästi. Esimerkiksi perheaamujen suunnittelu onnistuu näppärästi viestein, mikä säästää sekä kaikkien aikaa että vapauttaa kasvattajien aikaa kaikista tärkeimpään; lasten kanssa olemiseen,” Laura kertoo. 

Yhteisöllisyyden vahvistuminen on muuttanut myös päiväkodin yleistä ilmapiiriä. Lapset nähdään koko talon lapsina, ei vain yksittäisten ryhmien vastuulla olevina. Päiviin liittyviä ratkaisuja tehdään yhteisöohjautuvien kasvattajien toimesta, mutta lasten ääntä kuullen ja heitä havainnoiden. Näin lapsetkin ovat aktiivisia yhteisön jäseniä ja toimijoita. 

“Puhumme usein siitä, että tärkein tehtävämme on varmistaa hyvä päivä kaikille lapsille. Tämä asenne auttaa meitä työskentelemään aidosti yhdessä ja löytämään luovia ratkaisuja arjen haasteisiin,” Laura toteaa. 

Yhteisöstä voimaa ja rohkeutta

Yhteisöohjautuvuus on tuonut varhaiskasvatukseen uudenlaista rohkeutta kokeilla uutta ja kehittää toimintatapoja. Laura kokee, että yhteisön tuki ja vastuun jakaminen vähentävät yksilön paineita ja lisäävät onnistumisen tunteita. 

“Kun ratkaisut tulevat yhteisöltä, eikä ylemmältä taholta, se tuo onnistumisen tunteen ja positiivista virettä työhön. Tämä motivoi ja rohkaisee kokeilemaan uusia asioita,” hän sanoo. 

Hän kertoo myös, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen on selvästi vähentänyt stressiä ja työkuormituksen tunnetta. Päätökset syntyvät nopeammin ja sujuvammin, kun kaikki kokevat olevansa osa ratkaisua. 

Hyvinvointia yhteisöohjautuvuudesta 

Yhteisöohjautuvuutta kehittäneen hankkeen projektipäällikkö Suvi Lindberg korostaa toimintamallin merkitystä varhaiskasvatuksen arjessa ja työhyvinvoinnissa. 

“Johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on ollut vahvistaa henkilöstön hyvinvointia ja edistää yhteisöllisiä sekä vertaispohjaisia toimintatapoja. Samalla olemme pyrkineet löytämään ja levittämään hyvinvointia edistäviä käytäntöjä, jotka tukevat työyhteisöjen kehitystä,” Suvi kertoo. 

Hän painottaa, että yhteisöohjautuvuus tuo esiin työntekijöiden vahvuuksia ja potentiaalia, lisäten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemusta. 
“Kokemus oman työn merkityksellisyydestä paranee ja luottamus yhteisön kykyyn hoitaa asioita vahvistuu. Tämä kaikki rakentaa työhyvinvointia ja lisää työssä viihtymistä.”. 

Hankkeen tulokset ovat olleet lupaavia. Syksyn 2024 työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstö kokee entistä vahvemmin pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä ja saavansa riittävästi aikaa työnsä tekemiseen. Tämä myönteinen kehitys heijastuu myös työyhteisöjen ilmapiiriin ja tuloksellisuuteen. 

Järvenpää edelläkävijänä

Yhteisöohjautuvuuden ansiosta Järvenpään kaupunki on varhaiskasvatuksen edelläkävijä, ja Laura kokee ylpeyttä työskennellessään kaupungissa. Hän on huomannut, että toimintamalli kiinnostaa myös uusia työntekijöitä ja tekee kaupungista houkuttelevan työnantajan. 

“On hienoa kertoa uusille työntekijöille, miten toimintakulttuurimme toimii. Parasta on se, kun näkee, miten yhdessä tekeminen tuo iloa niin lapsille kuin aikuisille.”. 

Yhteisöohjautuvuus ei ole vain tapa järjestää työtä, vaan asenne, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Järvenpään kaupunki jatkaa toimintamallin kehittämistä ja sen soveltamista myös muille toimialoille. Yhteisöohjautuva toimintamalli osoittaa, että yhdessä tekeminen on avain sekä yksilön että yhteisön menestykseen.