Hyppää sisältöön

Keskustan kehittäminen on avainasemassa Järvenpään ilmastotavoitteiden saavuttamisessa 

Kaksi henkilöä seisovat kasvillisuuden edessä.
Ilmasto- ja ympäristöpäällikkö Salka Orivuori (vas.) ja projektisihteeri Emilia Haatainen ovat kuuluneet ilmastoviisaan suunnittelun ja johtamisen hanketiimiin. Lisäksi tiimissä on ollut mukana kaupunkikuva-arkkitehti Maria Suutari-Jääskö. Kuva: Järvenpään kaupunki.

Vehreä kaupunki, jossa hengitetään puhdista ja raikasta ilmaa. Kaduilla liikkuvat ihmiset kävelevät tai ajavat pyörällä, ohi huristaa bussi ja aamuisin juna-asemalla riittää vilskettä. Tarvittavat palvelut löytyvät keskustan kivijaloista kävelymatkan päästä, ja lintuperspektiivistä talojen katoilla näkyy aurinkopaneeleita. Uusi, puusta tehty rakennus tuo lämpöä ja viihtyisyyttä kaupunkikuvaan. Voisiko ilmastoviisaassa kaupungissa näyttää tältä? 

Lähes 74 % prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa, joten kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaupunkiympäristössä syntyviin päästöihin vaikuttavat sekä rakentamisen aikaiset päästöt, että siellä tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvat päästöt. 

Järvenpään kaupungin valtuuston asettama tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä lähestyy kovaa vauhtia. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tulee nyt laadittavien suunnitelmien olla käytännössä toteutuessaan hiilineutraaleja.  

Järvenpään kaupungin ilmastoviisaan johtamisen ja suunnittelun hankkeen aikana ulkopuolinen asiantuntija selvitti ratkaisuja, joilla keskustaa voidaan kehittää niin, että päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän. Kehittyvän keskustan visiotyö tarkentaa sitä, miten kasvu ja kehitys tulevat tapahtumaan Järvenpään keskustassa. Selvityksestä on saatu näkökulmia siihen, miten ilmastoviisauden tulisi näkyä kehittyvän keskustan visiotyössä. 

Ilmastoviisasta – alusta loppuun 

On tärkeää, että keskustan kehittämisessä ilmastonäkökulmaa pidetään esillä hankkeissa jo heti suunnittelun alusta lähtien ja kaikissa prosessin vaiheissa. Jos esimerkiksi yleissuunnittelussa palvelut ja asuminen on sijoitettu väärin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen nähden, voi hiilineutraaliuden saavuttaminen myöhemmässä vaiheissa tehtävillä ratkaisuilla olla vaikeampaa ja kalliimpaa. Tai jos asemakaavoituksessa ei ohjata rakentamisen vähähiilisyyttä, voi sen toteutuminen olla käytännössä vaikeaa.  

Rakennuksissa piilee isot päästöt 

Keskeistä on myös rakennetun ympäristön, eli rakennusten ja kaupunki-infran, kuten teiden ja siltojen, kehittäminen hiilineutraaliksi. Rakentaminen ja energiankulutus ovat merkittäviä päästölähteitä. 

Käytännössä hiilineutraalius voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemassa olevia rakennuksia kehitetään niin, että niiden elinikä pitenee ja purkavalta uudisrakentamiselta vältytään. Samalla voidaan kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa esimerkiksi aurinkopaneelien avulla. Rakennusmateriaalien tuotannossa syntyy paljon päästöjä, minkä takia uudiskohteet tulisikin rakentaa mahdollisimman vähäpäästöisistä materiaaleista, kuten puusta.  

Ilmastoviisaassa kaupungissa kestävä arki on helppoa 

Ilmastoviisaassa ja resurssiviisaassa keskustassa on helppoa elää kestävää arkea. Kun ympäristö kannustaa esimerkiksi pyöräilemään ja kävelemään ja palvelut löytyvät läheltä tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päästä asumisesta, kynnys liikkua kestävästi madaltuu. 

Liikennejärjestelmän tulisikin perustua kestäviin liikkumismuotoihin, jolloin autoriippuvuus vähenee. Liikenteen päästöjä on pyrittävä hillitsemään, sillä tieliikenne muodostaa noin 40 % Järvenpäässä syntyvistä päästöistä (Lähde: Suomen ympäristökeskus). Tässä myös kestävällä, tiiviillä ja toiminnoiltaan sekoittuneella kaupunkirakenteella on merkittävä rooli. Arkiliikuntaan kannattaa panostaa myös siksi, että lisää hyvinvointia ja terveyttä.  

Tarvitaan myös sopeutumista  

Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin täytyy sopeutua. Siinä auttaa erityisesti kaupunkivihreä. Kasvien ja puiden avulla voidaan tehostaa hulevesien hallintaa, mikä auttaa ehkäisemään ja hillitsemään tulvia, sekä luoda viihtyisää ja varjoisaa kaupunkiympäristöä. Kaupunkivihreä on tärkeää myös asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ja se lisää myös kaupunkikuvan vetovoimaisuutta.  

Ilmastoviisauden työstäminen yhtenä kehittyvän keskustan visiotyön painopisteenä jatkuu syksyn aikana. Ulkopuolisen asiantuntijan laatimaan selvitykseen voit tutustua Ilmastoviisaan suunnittelun -dokumentista. Keskustan kehittämistä ohjaava ilmastoviisaan suunnittelun työkirja tullaan julkaisemaan kaupungin verkkosivuilla. Ilmastoviisaan johtamisen ja suunnittelun hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.  


Lue myös:

Kohti hiilineutraalia kaupunkia 

Ilmastoviisaan johtamisen ja suunnittelun hanke käynnistyy 


Ilmastoviisaan suunnittelun ja johtamisen hanketiimi  

Footer is loading...