Kohti hiilineutraalia kaupunkia
Veera Salmen kirjoittamassa Oboin kirjassa ollaan jossain aika kaukana tulevaisuudessa. Maailma on mullistunut ja osin ihmiselo vaikuttaa dystooppiselta. Toisaalta ihmiset ovat vihdoin tosissaan oppineet arvostamaan kasveja: kaupungit pursuavat vihreää, talojen sisälläkin kasvaa kasveja, ja jokainen hoitaa ja vaalii taimipurkkejaan. On ymmärretty – kenties pakon edessä – se, että kasvit tuottavat happea ja muita ekosysteemipalveluita, joita ilman ihminenkään ei selviä.
Vaikka ei kuviteltaisi aivan noin kauas tulevaisuuteen, on tärkeää pohtia, millaista tulevaisuutta me nykypäivän toimilla rakennamme.
Millainen on ilmastoviisas kaupunki?
Hiilineutraali tulevaisuus ei tule itsestään pelkästään tavoitteita asettamalla, vaan on tärkeää visioida, mitä toimia hiilineutraaliuden saavuttaminen meiltä edellyttää. Koska päästövähennyksillä on kiire, tulisi valita vaikuttavimmat ratkaisut, joita toteuttamalla päästöjä vähennetään tehokkaimmin.
Järvenpää on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä sekä päästötön, jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Jotta tämä tavoite voi toteutua kymmenessä vuodessa, on tärkeää pohtia, miltä näyttää hiilineutraali ja ilmastoviisas kaupunki ja miten siellä eletään. Miten nykyiset kaupungit muutetaan hiilineutraaleiksi noin kymmenessä vuodessa? Mitkä ovat kaupunkikehittämisessä vaikuttavimmat ratkaisut hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Järvenpäässä ympäristöministeriön rahoittamassa Ilmastoviisas suunnittelu ja johtaminen -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Järvenpään valtuustossa vuonna 2019 asetetun hiilineutraalisuus 2035 mennessä -tavoitteen toimeenpanoa kehittämällä ilmastoviisasta suunnittelua sekä vahvistamalla ilmastotavoitteen johtamista osana kaupungin johtamisen prosesseja.
Ilmastoviisaudella tarkoitetaan ratkaisuja ja toimia, joiden avulla kaupunkisuunnittelussa voidaan sekä hillitä ilmastonmuutosta, että varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ne suunnitelmat, rakennushankkeet ja kaavat, joita nyt valmistellaan, tulisi käytännössä olla toteutuessaan hiilineutraaleja, jotta noin kymmenen vuoden päähän asetettu tavoite hiilineutraaliudesta voitaisiin saavuttaa.
Ilmastoviisaus kehittyvässä keskustassa
Ilmastoviisaan suunnittelun osalta ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on selvitetty, mitkä ovat vaikuttavimpia ja kustannustehokkaimpia keinoja edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti Järvenpään keskustan kehittämisessä. Keskusta on yksi Järvenpään kehityksen ja kasvun painopisteistä. Yleiskaavatasoa tarkentava ‘Kehittyvän keskusta’ -visiotyö tulee ohjaamaan keskustan kehittämistä. Ilmastoviisaus on yksi visiotyön teemoista.
Ilmastopäästöjä hillitseviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja keskustan kehittämisessä kartoitettiin ulkopuolisen asiantuntijan tekemässä selvityksessä, jota tullaan hyödyntämään osana kehittyvän keskustan visiotyötä.
Selvityksen mukaan ratkaisevia tekijöitä vähähiilisyyden edistämisessä Järvenpään keskustassa on muun muassa kestävä kaupunkirakenne. Kestävässä kaupunkirakenteessa keskitetään uutta rakentamista jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkirakenteen tiiviys ja sekoittuneisuus mahdollistavat muun muassa kestävää liikennettä, liikkumistarpeen vähentämistä, käveltävyyttä ja monipuolisia palveluita lähellä asumista.
Nykyisellään tieliikenne kattaa yli 40 % Järvenpään alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä (Suomen ympäristökeskus). Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan tehokkaita keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi kestävän kaupunkirakenteen ohella ovat muun muassa autoliikenteen rauhoittaminen sekä pysäköinnin maksullisuus samalla kun kestävän liikkumisen olosuhteita parannetaan.
Rakennusten rooli hiilineutraaliudessa
Rakennukset ovat liikenteen ohella ratkaisevassa roolissa hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Selvityksen mukaan vaikuttavimpia keinoja vähentää rakennusten päästöjä ovat puurakentaminen, olemassa olevien rakennusten säilyttäminen ja hyödyntäminen purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan, sekä hiilijalanjäljen raja-arvon asettaminen uudisrakentamiselle.
Kaupungit voivat edistää vähäpäästöistä uudisrakentamista monilla keinoilla. Tällä hetkellä Järvenpäässä pilotoidaan vähähiilistä kerrostalorakentamista Mannilantie 52:ssa, jonka suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa pisteitä annetaan muun muassa rakennuksen hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden perusteella.
Nykyinen kehitys osoittaa, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen on hillinnän ohella välttämätöntä. Kaupunkiluonnon vaaliminen, varjoja ja viileyttä tuova vehreys sekä sade- ja lumensulamisvesien hallinta ovat tärkeitä sopeutumisen näkökulmia.
Selvityksessä koottiin myös lukuisia muita vaikuttavia ilmastoviisaita ratkaisuja keskustan kehittämiseen, ja seuraavaksi selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden soveltamismahdollisuuksia tarkastellaan Järvenpään keskustan kehittämisen visiotyössä.
Ilmastoviisaan suunnittelun ja johtamisen hanketiimi