Yhtenäistä puheeksiottamisen toimintatapaa lapsiperheille

Kuulluksi tuleminen on yksi ihmisen yleisimmistä perustarpeista. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihminen tuntee tulevansa aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.  Läsnä olemalla ja kuuntelemisella voimme lisätä toistemme hyvinvointia ja mielenterveyttä, mutta tällä on vaikutusta jopa fyysiseen terveyteemme.

– Hyvät kohtaamiset rakentavat perusturvallisuuden tunnettamme ja vahvistavat itsetuntoamme, kertoo lapsiperheiden palvelupäällikkö Marja Häyhä.

Ajoissa auttaminen on nostettu esille myös Järvenpään kaupungin strategiassa 2030, johon on kirjattu missioksi ”Rakennamme yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisellä on turvalliset juuret ja kantavat siivet. Tasoitamme elämän lähtökohtien eriarvoisuutta ja annamme yhdessä oikea-aikaista tukea silloin, kun omat siivet eivät kanna.”

Järvenpäässä on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Puheeksiottava kunta – hyvinvoivat perheet -hanke (2023–2024), joka omalta osaltaan toteuttaa kaupungin strategiaa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa puheeksiottamisen käytäntöjä ja edistää dialogista vuorovaikutusta kaupungin palveluissa.  Tarkoituksena on, että palvelusta riippumatta kaupunkilainen tulisi kuulluksi ja kohdatuksi kunnioittavasti ja puheeksiottaminen tapahtuisi oikea-aikaisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat lapsiperheiden parissa työskentelevät kunnan työntekijät, mutta loppupelissä kuitenkin kaupunkilaiset itse eli lapset, nuoret ja lapsiperheet.

– Koska kaupunkilainen saattaa käyttää kunnan omien palvelujen lisäksi myös hyvinvointialueen sekä alueen järjestöjen ja yksityisten yritysten palveluja, olemme lähteneet vahvistamaan ja luomaan uudenlaisia yhteistyörakenteita edellä mainittujen toimijoiden kanssa sekä kaupungin palveluiden sisällä. Asiakkaina meillä on kuitenkin sama kaupunkilainen, työskentelemmepä me kaupungissa, hyvinvointialueella tai järjestössä, johtava asiantuntija Tuomas Tenkanen kertoo.

Yhdessä tekemällä

Kaupungilta innokkaina kehittämistyöhön ovat lähteneet pilottiyksikköinä Harjulan kampus, Oinaskadun alkuopetus ja päiväkoti, Satusaunan päiväkoti ja perhetalo Joutsikki.  Lisäksi hankkeessa toimivat asiantunteva ohjausryhmä ja kehittäjäryhmä, jotka on koottu kunnan rajat ylittäen.

– Suuntaamme näiden yksiköiden työntekijöille koulutuksia ja työkaluja edistämään oikea-aikaista puheeksiottamista. Tavoitteena on käyttää pilottiyksiköissä tehtyjen kokeilujen ja kehittämisen kautta saatuja tuloksia ja juurruttaa ja levittää nämä kaupunkitasoisesti kohtaamisen tavaksi, kertoo Marja Häyhä.

Pilottiyksiköiden vanhemmat ovat arvioineet puheeksiottamisen ja kohtaamisen toimintakulttuuria. He ovat kertoneet omia kokemuksiaan onnistuneista vuorovaikutustilanteista yksikön henkilökunnan kanssa. Vanhemmat kokivat vuorovaikutussuhteen heidän ja yksikön työntekijöiden välillä hyväksi, keskiarvoksi tuli 4,1 asteikolla 1–5. Vanhemmat kokivat esimerkiksi tulevansa kohdatuksi kunnioittavasti. Toisaalta vanhemmat nostivat esille myös sen, että työntekijöillä ei ole aina aikaa kohdata perheitä ja heidän tarpeitaan.

Vahvistamme henkilöstön osaamista

Monenlaiset asiat ja ilmiöt haastavat lapsiperheitä tällä hetkellä. Taloudellinen tilanne vaikuttaa moniin lapsiperheisiin ja lapsiperheköyhyys on lisääntynyt. Myös kouluterveyskyselyssä 2022 nousi esille useita lapsien ja nuorten hyvinvointia vaarantavia ilmiöitä.

Kouluterveyskyselyn tuloksissa huomattiin esimerkiksi, että lapset ja nuoret kokevat fyysistä uhkaa ja väkivaltaa myös aikuisten taholta ja tämä ilmiö vaikuttaa myös koulukiusaamiseen. Huolestuttavaa oli myös se, että järvenpääläiset yläkouluikäiset käyttävät päihteitä verraten enemmän kuin esimerkiksi naapurikunnissa. Toisaalta myös yleisesti elämäntavoissa näkyy haitallinen kehityskulku, kun lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän, ja joka kolmas kaikista kouluikäisistä jättää aamupalan syömättä. Näillä on väistämättä omat vaikutuksensa mielenterveyteen ja yleiseen jaksamiseen.

Kaikki lapsiperheitä työssään kohtaavat voivat auttaa ja tukea lapsia, nuoria ja perheitä kysymällä esimerkiksi ”Mitä kuuluu” ja olemalla aidosti läsnä. Toisaalta myös lisätietous erilaisista hyvinvointia uhkaavista ilmiöistä sekä rohkeus ottaa asioita puheeksi oikea-aikaisesti auttaa työntekijää tukemaan ja kohtaamaan perheitä.

Henkilöstölle tekemiemme kyselyiden perusteella työntekijät kaipaavat lisää tietoa seuraavista teemoista: lapsiperheköyhyys ja talousvaikeudet, väkivalta (ml. lähisuhde- ja perheväkivalta), päihteet ja mielenterveys. Järjestämme asiantuntijajohtoisia koulutuksellisia virtuaalisia kahviloita työntekijöiden osaamisen tueksi keväällä 2024 vahvistamaan työntekijöiden osaamista ja tietoutta erilaisista lapsiperheiden hyvinvointia vaarantavista ilmiöistä ja edistämään varhaista puheeksiottamista.

– Toisinaan vuorovaikutussuhteessa saatamme kokea syystä tai toisesta, ettemme saa kunnolla yhteyttä toiseen ihmiseen. Tällöin vastavuoroinen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Puheeksiottaminen ja kuunteleminen ovat taitoja, joita voimme yhdessä kehittää. Siksi tarvitsemme koulutusta ja harjoittelua näiden taitojen edistämiseksi. Tämä on meidän yhteinen asiamme, kertoo Marja Häyhä.

Kirjoittaja: Leena Korhonen, Puheeksiottava kunta – hyvinvoivat perheet -hankkeen koordinaattori