Yhteisöllinen opiskeluhuolto lisää kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden hyvinvointia
Kouluviihtyvyys on tärkeä osa oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Hyvä kouluyhteisö ei ainoastaan keskity oppimistuloksiin, vaan myös siihen, että oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja osaksi yhteisöä. Järvenpäässä yhtenä keinona edistää kouluviihtyvyyttä on ollut yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen yhteisöohjaajien palkkaaminen. Toiminnassa on tuettu oppilaiden osallisuutta koulun arjessa ja kehitetty heidän hyvinvointiaan tukevia yhteisöllisiä toimia koulu- ja luokkayhteisössä.
Järvenpää sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen vuosille 2023–2024 yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämishankkeeseen. Hankkeeseen palkattiin kaksi yhteisöohjaajaa tukemaan koulujen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja oppilaiden mielenhyvinvointia. Hankkeessa on vahvistettu oppilaiden osallisuutta. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että oppilaat ovat päässeet vastaamaan kyselyihin viihtyvyydestä, välituntitoiminnoista ja tapahtumista, jonka perusteella erilaisia toimintoja on otettu käyttöön.
”On tärkeää, että oppilaat voivat vaikuttaa omaan koulupäiväänsä. Näin heidän motivaationsa, sitoutumisensa ja kouluviihtyvyytensä lisääntyy merkittävästi. Tällaiset osallistumismahdollisuudet luovat positiivisen kierteen: kun oppilaat tuntevat olonsa kuulluiksi, he sitoutuvat entistä enemmän kouluyhteisöön”, hankkeen vetäjä, opetuksen ja kasvatuksen erityisasiantuntija Jenna Pekola huomauttaa.
Yhteisöohjaajan toiminta on lisännyt oppilaiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta koulussa
Yhteisöohjaajan rooli on ollut merkittävässä osassa kouluviihtyvyyden kehittämisessä ja oppilaiden mielenhyvinvoinnin tukemisessa. Yhteisöohjaajat ovat opetukseen sitomattomia aikuisia, jotka auttavat kouluyhteisöjä luomaan positiivisia muutoksia esimerkiksi yhteisöllisten toimien avulla. He tekevät tiivistä yhteistyötä sekä oppilaiden että opettajien kanssa, jotta kaikki tuntisivat kuuluvansa yhteen ja voivansa hyvin.
Yhteisöohjaajan toteuttamat toimet ovat olleet esimerkiksi hyvinvointitunteja, jossa käsitellään aiheita kuten kiusaamisen ehkäisyä, tunne- ja kaveritaitoja tai hyvinvointia. Aiheet ovat voineet nousta oppilailta, opettajilta tai opiskeluhuollolta. Yhteisöohjaajat ovat myös järjestäneet yhteisöllisiä tapahtumia ja välitunteja sekä erilaisia ryhmiä, jotka tukevat muun muassa sosiaalisten taitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä. Tällaiset toimenpiteet auttavat oppilaita harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja, tuntemaan olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi omana itsenään, mikä heijastuu suoraan kouluviihtyvyyteen.
Yhteisöohjaajan työskentely kouluyhteisössä opetukseen sitomattomana aikuisena on osoittautunut tehokkaaksi keinoiksi parantaa sekä oppilaiden mielenhyvinvointia että koko kouluyhteisön viihtyvyyttä. Yhteisöohjaajan tuella kouluissa on pystytty vastaamaan moniin oppilaiden kohtaamiin haasteisiin, kuten sosiaalisiin paineisiin, yksinäisyyteen ja kiusaamiseen. Esimerkiksi ryhmäytymisharjoitukset ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat auttaneet oppilaita löytämään paikkansa kouluyhteisössä ja parantaneet heidän keskinäistä vuorovaikutustaan. Lisäksi yhteisöohjaajat ovat voineet antaa tukeaan yksittäisille oppilaille. Yksittäistä oppilasta on voitu tukea sosiaalisissa suhteissa, mielenhyvinvoinnin pulmissa sekä koulupoissaolotilanteissa.
Yhteisölliset toimet ovat lisänneet oppilaiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta koulussa. Yhteisöohjaaja toimii usein myös tärkeänä linkkinä kodin ja koulun välillä, tukien vanhempia kasvatuskysymyksissä ja edistäen oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämänkaltaisen toiminnan pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät oppilaiden parempana oppimismotivaationa, pienempänä poissaolojen määränä ja koulun positiivisena maineena.
”Kun kouluviihtyvyyteen ja mielenhyvinvointiin panostetaan systemaattisesti, voi koko kouluyhteisön ilmapiiri parantua. Koulu ei ole vain oppimisen paikka, vaan myös yhteisö, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuuluva”, Pekola sanoo.
Hyvinvointitaitojen opettamisen opas ja opettajien valmennukset juurruttavat tehtyä työtä koulukulttuuriin
Osana hanketta yhteisöohjaajat ovat koostaneet Järvenpään perusopetukseen hyvinvointitaitojen opettamisen oppaan. Perusopetuksen painopisteenä on lukuvuonna 2024–2025 hyvinvointitaidot, ja yhteisöllisen opiskeluhuollon yhtenä tavoitteena on mielenhyvinvoinnin vahvistuminen. Hyvinvointitaitojen opettamisen oppaan lisäksi Järvenpään perusopetuksen alakoulujen opettajat ovat osallistuneet Kohtaa lapsen tunteet -valmennukseen ja yläkoulun ja lukion opettajat osallistuvat Nuorten tunteet -valmennukseen.
Yhteisöohjaajantyö on ollut osa hanketta, joka on nyt tulossa päätökseensä. Hankkeen aikana on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kouluviihtyvyyden ja oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteisöohjaajat ovat tehneet arvokasta työtä, kohtaamalla oppilaita, tukemalla kouluyhteisöjä, vahvistamalla oppilaiden osallisuutta ja toteuttamalla yhteisöllisiä toimia, jotka ovat tuoneet positiivisia muutoksia koulujen arkeen ja poissaolojen ennaltaehkäisyyn. Vaikka hanke on päättymässä, sen vaikutukset tulevat toivottavasti jatkumaan kouluissa pitkään.
On tärkeää pohtia, kuinka yhteisöohjaajien tekemä arvokas työ voitaisiin juurruttaa osaksi koulun toimintakulttuuria pysyvästi. Näin varmistetaan, että kouluyhteisöön sitoutuminen, kouluilmapiirin kehittäminen ja oppilaiden hyvinvointi säilyvät keskeisinä tavoitteina myös tulevaisuudessa.