Satukallion asukasyhdistys etsii uutta suuntaa
Asukasyhdistys on ollut vuosikymmenten ajan tärkeä osa Satukallion yhteisöä, mutta nyt se on uuden vaiheen edessä. Yhteisöllisyyden muodot ovat muuttuneet, ja uusien asukkaiden osallistuminen alueen toimintaan on vähentynyt. Vaikka yhdistys ylläpitää yhä monia perinteitä, sen tulevaisuus riippuu aktiivisten jäsenten löytymisestä.
Satukallio on rauhallinen omakoti- ja paritaloalue, jossa rivitaloja on vain vähän eikä kerrostaloja lainkaan. Alue tarjoaa hyvät yhteydet lenkkimaastoihin ja se tunnetaan myös paikallisista yrittäjistään, kuten K-Marketista, Mäkelän Autosta, Talerock Brewing -pienpanimosta ja Kakkutalo Gilanista. Lisäksi alueella toimii Oinaskadun päiväkoti ja koulu sekä Steiner-päiväkoti Pikkukarhu.
Satukallion kaupunginosassa toimii asukasyhdistys, joka täyttää huhtikuussa jo 44 vuotta. Vuodesta 1981 lähtien Seppälän talolla perustettu yhdistys on pyrkinyt vuosikymmenten ajan edistämään alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Pian kaksi vuotta asukasyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Arja Kauppala kertoo, että hänen rooliinsa kuuluu kokousten koollekutsuminen ja esityslistojen laatiminen. Lisäksi työ sisältää vapaaehtoistyötä, kuten tapahtumien valmistelua ja niihin osallistumista yhdessä muiden kanssa. Kauppalan lisäksi yhdistyksessä hallituksessa istuu tällä hetkellä seitsemän hallituksen jäsentä.
Asukasyhdistyksen hallitus kokoontuu kerran kuussa, kesällä kolmen kuukauden välein. Maaliskuun 2025 vuosikokouksessa puheenjohtaja vaihtuu.
Yhteisöllisyyden hiipuminen haastaa yhdistyksen tulevaisuuden
Vaikka yhdistyksellä on pitkät perinteet, sen tulevaisuus on epävarma. Kauppalan mukaan joka vuosi jännitetään, saapuuko vuosikokoukseen riittävästi asukkaita uuden hallituksen valitsemiseksi ja toiminnan jatkamiseksi.
Yhdistyksen suurin haaste onkin saada asukkaat osallistumaan. Vuonna 2023 71 alueen asukasta on maksanut jäsenmaksun. Yhdistyksen jäsenmäärä on laskemaan päin.
Kauppala epäilee syyksi, ettei ihmisille ole tarpeeksi aikaa osallistua asukasyhdistyksen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.
– Pitkään alueella asuneilla aktiivisilla asukkailla on jo omat perheensä ja kokemusta vuosien varrelta. Uudet asukkaat eivät sitoudu samalla tavalla asuinalueeseen eivätkä tunne sen historiaa tai koe sitä omakseen niin, että he hakeutuisivat yhteisön pariin.
– Elämä on myös muuttunut. Arkea rytmittävät harrastukset, ja ihmisten väliset kohtaamiset ovat vähentyneet. Alueen yhteisöllisyys ei enää houkuttele samalla tavalla kuin ennen.
Vielä neljä vuotta sitten Kauppalan mukaan yritettiin järjestää yhteisiä tapahtumia, kursseja ja retkiä, mutta osallistujia ei tullut laisinkaan, jonka vuoksi ne päätettiin lopettaa.
Yhdistyksen tulevaisuutta tarkastellaan vuosikokous kerrallaan. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu jopa laajentumista Terholan, Satumetsän ja Mikonkorven asuinalueille, mutta Satukallion alueen selkeistä rajoista on haluttu pitää kiinni. Lisäksi huolena on, riittäisivätkö resurssit toiminnan ylläpitämiseen.
– Olen itse asunut Satukalliossa nyt neljä vuotta. Lähdin uteliaisuudesta asukasyhdistyksen toimintaan mukaan, jotta pääsisin paremmin perille asuinalueesta ja millaisia ihmisiä täällä asuu.
Joulukalenteri yhdistää asukkaita
Vaikka yhteisistä tapahtumista on luovuttu, asukasyhdistyksen hallitus ylläpitää yhä joitakin vuosittaisia perinteitä. Suosituin niistä on joulukuisin järjestettävä joulukalenteri.
– Marraskuisin jaamme asukkaille tiedotteen, jossa halukkaat voivat ilmoittautua valmistamaan kalenteriluukun omalle pihalleen. Joulukalenterissa osallistujia on ollut mukavasti, ja ihmiset käyvät mielellään katsomassa luukkuja pimeällä iltaisin.
Kauppala kertoo itsekin osallistuneensa joulukalenterin tekemiseen kolmena jouluna.
Yhdistys järjestää myös glögitarjoilun joulutapahtumassa sekä kevättapahtuman, jossa myydään paikallisen yrittäjän puutarhan kukkia ja tarjoillaan kahvia ja pullaa K-Market Satukallion luona. Tapahtumien tarkemmasta ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan alueen asukkaille erikseen.
Lisäksi Satukallion vanhempia asukkaita on kiinnostanut erityisesti viime vuonna julkaistu Tempakka -kirja, joka kertoo asuinalueesta ja sen historiasta. Kirjaa esiteltiin edellisessä vuosikokouksessa.
Pitkä historia alueen kehittäjänä
Satukallion asukasyhdistyksen tavoitteena on sen toimintasuunnitelman mukaan edistää alueen viihtyisyyttä, asumis- ja liikenneturvallisuutta sekä asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta seuraamalla ja kehittämällä ympäristöä, tiedottamalla epäkohdista, tekemällä parannusehdotuksia, tukemalla lasten ja nuorten kasvatustyötä sekä järjestämällä tapahtumia. Tavoitteet on kirjattu jokavuotiseen toimintasuunnitelmaan.
– Periaatteemme ovat säilyneet lähes muuttumattomina jo vuosia. Niihin voisi panostaa enemmänkin, mutta tilanteemme vuoksi emme ole uskaltaneet tarkastella niitä uudelleen.
Kauppala kertoo, että Satukallion asukasyhdistys on ollut aiemmin tarmokas alueen etujen ajaja. Se on tehnyt kirjelmiä kaupungille muun muassa Sipoontien liikennejärjestelyistä ja alueen liikennevaloista. Yhdistyksen aloitteesta Oinaskadun varteen on saatu kenttä liikuntapaikaksi, jolla on järjestetty myös yhdistyksen urheilukilpailuja ja muuta toimintaa. Asukasyhdistys on aiemmin vaikuttanut Oinaskadun koulun perustamiseen alueelle lähettämällä kirjelmiä ja käymällä neuvotteluja kaupungin kanssa.
Alueella aiemmin sijainneen entisen K-Market Satukallion purkamisen jälkeen yhdistys vaikutti aktiivisesti uuden kaupan saamiseksi alueelle muun muassa ottamalla yhteyttä Keskoon.
– Alueen asukkaat ovat aikanaan pitäneet näitä tavoitteita tärkeänä.
Kauppala mainitsee, että ensi kesänä Satukalliossa tullaan kunnostamaan teitä.
– Asukasyhdistys tiedottaa kaupungin suunnitelmista omilla Facebook-sivuillaan, mutta myös kaupunki tiedottaa alueen asukkaita, jolloin asukasyhdistystäkään ei tiedotustehtävässä aktiivisesti tarvita.
Haastattelun lopuksi Kauppala haluaa vielä näyttää Satukallion asukasyhdistyksen aiemmin julkaisemaa lehteä. Lehteä selaillessa sen sivut kuljettavat asukasyhdistyksen historiaan ja herättävät muistoja menneistä ajoista.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.