Hyppää sisältöön

Satu ja Disa tekevät nuorisotyötä kouluilla

Välkkäritoimintaa, teematuokioita, ryhmäytymistä. Nuorisotyöntekijät Satu ja Disa työskentelevät kouluilla edistäen omalta osaltaan oppilaiden yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta.

Nousen rappuja Temalin nuorisotilan toiseen kerrokseen. Porraskäytävässä koristaa yhdenvertaisuutta korostava All Equal -muraali, jonka toteuttivat Järvenpään nuorisopalvelut ja Funk On yhteistyössä nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijät Satu Kärki ja Disa Pietiläinen ovat jo talolla ja valmiina ja innokkaina kertomaan työstään. Istahdamme kahvikupin ääreen nuorisotilan rennoille sohville ja haastattelutuokio voi alkaa.

Järvenpään kaupungin nuorisopalvelujen tehtävänä on tukea nuoren yksilöllistä kasvua kohti hyvinvoivaa aikuisuutta. Nuorisotyöntekijät tuottavat monipuolista toimintaa eri ikäisille nuorille. Nuoria kohdataan siellä, missä he viettävät aikaansa, tarjoten heille toimintaa ja tukea.  Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten, heidän vanhempiensa, muiden kaupungin palveluiden sekä yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Nuorisotyöllä on monipuolisia työmuotoja, kuten esimerkiksi nuorisotilassa järjestettävää avointa toimintaa, kohdennettua nuorisotyötä, kouluilla tehtävää välitunti- ja pienryhmätoimintaa, leirejä, retkiä, tapahtumia tai etsivää nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijät ovat mukana myös kiusaamisen ehkäisemisessä (K0-toimintamalli) sekä katusovittelutoiminnassa.

Oppilaita kohdataan koulun arjessa

Lapset ja nuoret viettävät suurimman osan arjestaan koulussa. Siksi myös kouluissa tehtävä nuorisotyö nähdään tärkeänä osana nuoren kasvua ja oppimista. Tässä jutussa paneudummekin nyt, millaista nuorisotyötä kouluilla tehdään.

Satu Kärki työskentelee viikoittain neljällä yläkoululla. Hänet näkee aika usein muun muassa välitunnilla touhuamassa yhdessä oppilaiden kanssa Kinnarin, Koivusaaren ja Kartanon kouluilla sekä Järvenpään Yhteiskoululla. Sadun työsarkaan kuuluu myös kohdennettu pienryhmätoiminta, jonka tavoitteena on vastata ilmapiirihaasteisiin ja tukea ryhmädynamiikkaa.

Nainen pyörittämässä onnenpyörää. Taustalla värikäs verho seinällä.
Satu pelaamassa kuutosluokkalaisten kanssa nuorten itsensä suunnittelemaa peliä, jossa onnenpyörällä on ratkaiseva merkitys.

– Välituntitoiminnan tarkoituksena on edistää toiminnallisin keinoin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kouluilla. Järjestämme myös ikäluokkakohtaisia teemallisia tuokioita eli ns. Kuplat-toimintaa 5–9. luokkalaisille. Keskustelemme oppilaiden kanssa heitä koskettavista ajankohtaisista asioista kuten kaveri- ja tunnetaidoista, somesta, päihteiden käytöstä, ammatinvalinnasta ja muista hyvinvointiin liittyvistä asioista. Myös siirtyminen alakoulusta yläkouluun saattaa pohdituttaa monia oppilaita ja näitä asioita otamme esille etenkin kuutosluokkalaisten kanssa, kertoo Satu.

Kuplat eli teemalliset tapaamiset pidetään koulupäivän aikana Temalin nuorisotalolla ja ne sisältyvät koulun opetussuunnitelmaan. Kuplat-toimintaa kokeillaan nyt myös nelosluokkalaisten kanssa osana Kulttuuripolkua.

Satu lisää, että Kuplissa tavataan kaikki 4–9. luokkalaiset ja sitä myötä nuorisotyöntekijät ja nuorisotila tulevat lapsille ja nuorille tutuiksi.

– Täällä on turvallisia aikuisia ja lapset tutustuvat luontevasti talotoimintaamme. Järjestämme Kuplat-toimintaa yhdessä perhetalo Joutsikin, kouluvalmentajien, koulukuraattoreiden ja Step-koulutuksessa nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajiksi opiskelevien nuorten kanssa.

Satu työskentelee myös Nuorisotyö raiteilla -työmuodossa, jossa nuoria kohdataan viikonloppuisin pääradan varrella junissa, asemilla, kaupunkikeskuksissa tai ostoskeskuksissa. 

Disa Pietiläinen puolestaan touhuaa neljänä päivänä viikossa joko Haarajoen, Saunakallion tai Anttilan kouluilla. Myös Disa järjestää välituntitoimintaa oppilaille ja on lisäksi mukana luokissa oppitunneilla. Hän järjestää vapaa-ajantoimintaa kouluilla heti koulupäivän jälkeen ja osallistuu koulujen vanhempainiltoihin.

Disan työnkuvaan kuuluu myös yksilö- ja pienryhmätoiminta, jolloin hän tapaa nuoria kouluarjessa ja heidän vapaa-ajallaan tai pienryhmissä ”Nuorten olkkarissa”.

Disa toimii hanketyöntekijänä ns. Anni-hankkeessa, jossa tehdään nuorisotyötä alakouluilla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittaman Anni-hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen koulunuorisotyön malli, joka kattaa 4. luokalta ammatillisten opintojen alkuun ulottuvan ajanjakson. Tavoitteena on yhdistää nykyiset toimenpiteet ja käytännöt sekä hankkeessa kehitettävät uudet toimintamallit selkeäksi kokonaisuudeksi, joka vahvistaa Järvenpään koulunuorisotyötä.

Nainen ja nuori tyttö istumassa vierekkäin pulpetin ääressä. Taustalla näkyy oppilaiden askartelemia maan lippuja.
Oppitunti on juuri päättynyt Haarajoen koululla. Oppilas näyttää Disalle askartelemiaan paperitähtösiä.

– Oppitunneilla käsitellään 5. ja 6. luokkalaisten kanssa muun muassa tunne- ja kaveritaitoja. Joskus olen vain seurana lapsille, kun he haluavat jutella kanssani. Lapset tulevat minulle tutuiksi ja minä lapsille. On tärkeää, että me nuorisotyössä opimme tuntemaan lapset jo alakoulusta lähtien. Tunnen, että olen tarpeellinen heille tässä työssä.

Satu ja Disa toteavat, että aika usein lapsi tai nuori kaipaa turvallisen aikuisen seuraa ja läsnäoloa.

– Tukea saa toki koulun opettajilta ja muulta henkilöstöltä. Joskus oppilaat saattavat ehkä kokea, että on rennompaa tulla juttelemaan meidän kanssamme, kun emme mitenkään liity suoranaisesti koulumaailmaan ja kouluarviointiin. Voihan olla, että lapsella tai nuorella on helpompi puhua ikään kuin koulun ulkopuoliselle ihmiselle, esimerkiksi nuorisotyöntekijälle.

Tätä työtä tehdään nuoret edellä

Satu ja Disa kertovat, että heidän työnsä on vaihtelevaa ja monipuolista ja yksikään päivä ei ole samanlainen. He painottavat, että nuorisotyö on pitkälti ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista toimintaa, jolla on myös pedagoginen vaikutus. Työtä tehdään nuorten hyvinvointia ajatellen.

– Kaupungissamme tehtävä nuorisotyö vaikuttaa monella saralla ja nuorisotyöllä on omanlainen kasvatuksellinen merkityksensä. Mitä jos nuorisotyötä ei olisi ollenkaan? Miten sen puuttuminen näkyisi nuorten hyvinvoinnissa? Uskomme, että meidänkin työllä on vaikutusta siihen, että nuori kasvaa hyvinvoivaksi aikuiseksi.

– Asioita voisi tapahtua ehkä enemmänkin katukuvassa, jos ei meitä olisi. Me nuorisotyöntekijät edistämme osaltamme sitä, että nuoret tulevat kohdatuiksi ja heitä kuullaan.

Toki välillä on haasteitakin, eihän niiltä voi kokonaan välttyä. Joskus nuori voi tulla puhumaan kipeistäkin asioista.

– Silloin on osattava tukea nuorta ja tarvittaessa ohjattava häntä oikean tuen piiriin. Olenko minä ainoa, joka nyt tietää tästä asiasta vai onko nuori saanut tukea jo muualta, kertoo Satu.

– Vaatii todella paljon, että saa todellisen luottamuksen nuorelta. Eihän ole ollenkaan itsestään selvää, että nuori ottaa meidät vastaan, tähdentää Disa.

Hei, sä olet se tyyppi!

Disa ja Satu toteavat, että parasta tässä työssä on nuorten kohtaaminen sekä tapahtumien ja toiminnan suunnittelu ja ideointi. Aina voi luoda uutta tarpeen mukaan.  Päivät ovat erilaisia ja verkostossa eri toimijoiden kanssa toimiminen on palkitsevaa. Myös välkkäritoiminnat kouluilla ovat inspiroivia hetkiä työpäivän aikana.

– On kivaa, kun lapsen tai nuoren tapaa jossain ja hän sanoo, että ”Hei, sä olet se tyyppi!”. On mukavaa, kun sinut tunnistetaan ja tullaan puhumaan. Silloin olen jäänyt nuoren mieleen. Nuorisotyöhän perustuu vapaaehtoisuuteen, nuori voi valita tuleeko palvelujemme piiriin vai ei. Olemme silloin onnistuneet jossain, kun nuori tulee omasta aloitteestaan vaikkapa nuorisotalolle tai ryhmätoimintaamme mukaan, kertoo Satu tyytyväisenä.

– Lapsilta ja nuorilta tulee myös suoraa palautetta. Niin ruusuja kuin risujakin. Joku saattaa sanoa, että se teidän tehtävärasti oli ihan tyhmä. No, silloin me pohdimme, että pitäisikö juuri sitä kyseistä toimintaa ehkä jotenkin muuttaa.

Pitää nuorena

– Nuorisotyö pitää minutkin nuorena! Pidän todella tästä työstä ja kohtaamiset nuorten kanssa ovat yleensä aina mukavia, mikä antaa motivaatiota tähän työhön. Heidän kanssaan on hyvä meininki ja fiilis! Olen iloinen, että saan tehdä töitä nuorten kanssa, korostaa Satu.

– Olen samaa mieltä, nuorten ja lasten kanssa työskentely on palkitsevaa ja se opettaa myös minulle paljon, komppaa Disa.

Haastattelun jälkeen Satu jatkaa seuraavalla viikolla olevan kuutosluokkalaisten Kupla-rastin valmistelua. Disan luokse tulee nuori, jota hän tapaa säännöllisesti. Tällä kertaa he lähtivät yhdessä tutustumaan Volttitehtaaseen.


Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.

Tahdotko jakaa jutun? Se käy kätevästi tästä!
Footer is loading...