Rakentuva Ainolan aluekeskus vastaa uuden kaupunkistrategian tavoitteisiin
Järvenpää kasvaa ja kehittyy hallitusti uuden kaupunkistrategian valossa. Etenkin eteläinen Järvenpää uuden Ainolan aluekeskuksen myötä on tulevien vuosien keskeinen kasvun ja kehittämisen painopistealue, joka tulee tukeutumaan vahvasti junaradan tarjoamiin hyviin liikenneyhteyksiin.
Järvenpään kaupunki on kuluvana vuonna päivittämässä kaupunkistrategiaansa vuosille 2023–2030. Strategian painopisteiksi on yhdessä kaupunkilaisten, kaupungin luottamushenkilöiden, yritysten ja työntekijöiden näkemysten pohjalta valikoitunut kestävä ja hallittu kasvu, vireä kaupunkielämä ja ajoissa auttaminen. Kaupunkistrategia perustuu arvioon nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kaupungin tehtävien toteuttamiseen.
Kaupungin elinvoimajohtaja, kaupunkistrategiatyöryhmää vetänyt Marko Lehenberg kertoo strategian toimivan eräänlaisena kompassina, joka osoittaa mihin kaupunki menee ja kertoo, onko suunta oikea.
”Se on konkreettinen tapa muodostaa mitattavia ja ymmärrettäviä toimenpiteitä ja tavoitteita, joita kohti voimme kaupunkina mennä.”
Lehenberg tarkastelee strategiassa yhtenä painopisteenä olevaa kestävää ja hallittua kasvua.
“Jotta voimme tavoitella hallittua kasvua, on sen oltava ensinnäkin jatkuvaa ja samalla on ymmärrettävä, minne kasvua kannattaa ohjata. Järvenpään kaupunki on saavuttanut kestävän kasvun aseman ja nyt on hyvä hetki miettiä, miten kasvusta hyödynnetään ne parhaat ja hyödyllisimmät puolet kaupunkia ajatellen.”
”Hallittu kasvu sisältää ajatuksen siitä, että kaupunkia kehitetään kaikille asukkaille ja yrityksille sekä kaupungissa vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Kasvuun kuuluvat kaupunkiympäristön, kaupunkilaisten viihtyvyyden ja yritysten toimintaympäristön parantaminen”, kiteyttää Lehenberg.
Kohti oikea-aikaista kasvua
Eteläiseen Järvenpäähän Ristinummen ja Lepolan kaupunginosien alueelle noin kahden kilometrin etäisyydelle keskustasta rakentuva Ainolan aluekeskus on Lehenbergin mukaan hyvä esimerkki kasvun kanavoimisesta. Kyseessä on pitkän tähtäimen suunnitelma kasvaa Ristinummen suuntaan ja suunnata kasvua radan varteen. Alue sijoittuu pääradan itäpuolelle uuden Ainolan aseman yhteyteen, joka siirretään Ainolanväylän eteläpuolelle 500 metriä etelään nykyiseltä sijainniltaan. Noin 30 prosenttia Järvenpään uusista asukkaista arvioidaan sijoittuvan eteläiseen Järvenpäähän vuosien 2022–2040 aikana.
Alueen rakentaminen on käynnistynyt vuonna 2019 ensimmäisten puistoalueiden ja hulevesijärjestelmien osalta. Kesällä 2022 on aloitettu katujen ja vesihuollon rakentaminen ja syksyllä 2022 päästään aloittamaan asuntorakentaminen, joka jatkuu aina 2030-luvulle asti. Samalle vuosikymmenelle Ainolaan suunnitellaan koulua. Ensimmäiset asukkaat pääsevät kuitenkin jo muuttamaan alueelle vuodenvaihteessa 2023–2024. Alueen keskeinen suunnitteluperiaate on ollut hyvien kevyen liikenteen yhteyksien mahdollistaminen. Sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat esimerkki kestävästä elämäntavasta, jota alueen kohdalla on haluttu korostaa.
Aluekeskuksesta rakentuu kaupunkikuvaltaan ja julkisilta tiloiltaan laadukas keskittymä, jossa yhdistyvät monipuolinen asuminen, työpaikat, lähipalvelut, helppo liikkuminen sekä uuden Ainolan aseman liityntäpysäköinti. Laadukkaisiin ratkaisuihin ja ympäröivään kulttuurimiljööseen istuva rakentaminen luo alueelle täysin uudenlaisen profiilin ja omaleimaisen identiteetin, jonka aluenimistössä on hyödynnetty Sibeliuksen musiikkituotantoa.
”Juna-aseman vieressä ja kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia. Loistavien liikenneyhteyksien äärellä oleva Ainolan aluekeskus on kaupungille paikka kasvaa hallitusti ja kaupungin siluetti laajenee hiljalleen etelään”, kertoo Lehenberg.
”Kun uusia alueita suunnitellaan ja toteutetaan, on toiminnan oltava oikea-aikaista. Järvenpää on nyt sellaisessa vaiheessa, että Ainolan aluekeskus on kasvun näkökulmasta hyvä toteuttaa ja näkymä on sellainen, että laadukasta kasvua pystytään siellä myös saavuttamaan.”
Juna-aseman vieressä ja kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia.
Hallittu kasvu tuottaa Lehenbergin mukaan myös välttämätöntä taloudellista toimeliaisuutta työpaikkoja lisäten ja kaupungin laatua parantaen. Ainolan aluekeskuksen alueelle on arvioitu 150–200 uutta työpaikkaa, jolla on positiivisia elinkeino- ja työllisyysvaikutuksia. Tulevat liiketilat tuovat eloa Ainolan aluekeskuksen katukuvaan ja samalla pyrkimyksenä on edistää erilaisten kaupallisten palvelujen sijoittumista alueelle.
Lehenberg muistuttaa, että Ainolan aluekeskukseen on tärkeää löytää kiinnostavia toimijoita, jotka toimivat uudessa ympäristössä luontevasti.
”On myös olennaista, ettei lukittauduta vain tiettyyn tapaan tuottaa palveluita. On kyettävä käymään markkinavuoropuhelua sijoittajien, rakennusyhtiöiden ja yritysten kanssa ja oltava kaupungissa avoimina uusille Suomeen rantautuville liiketoimintamalleille.
Monenlaisia asumiratkaisuja, arjen taidetta ja kohtaamisia kaupunkitilassa
Asuminen Ainolan aluekeskuksessa on kerrostalovaltaista, mutta alueelle tulee rakentumaan myös matalampia kaupunkitaloja, rivitaloja sekä mahdollisesti myös yhtiömuotoisia omakotitaloja. Asumisessa huomioidaan lapsiperheiden lisäksi myös yksinasujat yhteisöllisyyteen ja kestävään kehitykseen ohjaavalla suunnittelulla. Alueen rakennusten materiaalivalinnoissakin panostetaan kestävään kehitykseen.
“Alueen arkkitehtuurin tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoista, innovatiivista ja klassisen vähäeleistä sekä kattomuodoiltaan ja rakennusmateriaaleiltaan vaihtelevaa. Puurakentamista on pyritty edistämään asemakaavassa. Alueelle rakentuu yhteensä yhdeksän eriluonteista korttelikeskittymää sekä tapahtumia ja yhteisöllisyyttä ruokkiva aukioiden ja puistojen sarja”, hankkeen asemakaavoituksesta vastannut kaupungin projektipäällikkö Juho Mattila kertoo.
Alueellinen taide tuodaan myös näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa julkiseen katu- ja puistotilaan ja pysäköintilaitoksen julkisivuihin. Alueelle on laadittu oma taideohjelma, joka tunnistaa alueen taiteen paikat ja luo edellytyksiä asukkaiden ja taiteen väliselle vuorovaikutukselle. Taideohjelman tekoon osallistettiin kaupunkilaisia, mutta erityisesti myös lähialueen asukkaita.
”Taide lisää ympäristön viihtyisyyttä, ja tuo kulttuurin osaksi arkiympäristöä. Tämä on ensimmäinen hanke Järvenpäässä, jossa on tässä mittakaavassa toteutettu taiteen prosenttiperiaatetta”, iloitsee kaupungin hankekehityspäällikkö Salla Niemelä. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että tietty osuus rakentamisbudjetista käytetään kohteessa taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun.
Ainolan aluekeskukseen suunniteltavat puistot tulevat olemaan kaupunkitapahtumien keskittymiä, toisaalta asukkaiden luontoyhteyden ja arjessa rauhoittumisen paikkoja. Alueelle istutettavissa kasvilajeissa käytetään kotimaisia luonnonkasveja.
”Esimerkiksi alueelle rakentuvan Valse tristen puiston tavoitteena on säilyttää metsäinen alue luonnontilassa. Puiston vieressä sijaitsee myös vanha Pohjolanhovin navettarakennus, joka on tarkoitettu
säilytettäväksi osana alueen kulttuurihistoriallista perintöä. Sen käyttötarkoitus ratkaistaan, kun alue lähtee kehittymään ja rakentaminen käynnistyy”, Niemelä täydentää.
Ainolan aluekeskuksesta on moneen. Lähivuodet näyttävät, millaiseksi elinympäristöksi Ainolan aluekeskus Järvenpään keskustan rinnalle muodostuu.
Parasta tulevassa Ainolan aluekeskuksessa
Kysyimme myös Juho Mattilan ja Salla Niemelän omat suosikit aluekeskuksen suunnitelmassa. Niemelä listaa kolmen kärkeen hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset asumisen mahdollisuudet ja alueellisen taideohjelman.
”Kyseessä on uusi aluekeskus erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä, jossa yhdistyvät urbaani kerrostaloasuminen sekä puistojen reunaan rajautuva pientaloasuminen, palvelut ja kulttuuri. Monien mahdollisuuksien Ainola ja tällainen kombinaatio kiinnostaa monia”, summaa Niemelä.
Mattila kertoo suosikeikseen Ainolan aluekeskuksen viheralueet, suunnittelutyöstä saadun positiivisen palautteen ja Ristinummen tulevaisuuden kehittymiseen.
”Viheralueiden suunnittelussa korostui alueen alkuperäisen puuston hyödyntäminen ja monipuolisten puistotoimintojen mahdollistaminen.”
”Ainolan aluekeskuksen toteutuminen konkretisoi ensimmäistä kertaa näkyvästi kaupungin eteläisen alueen kehittämistä. Ristinummelaisilta on saatu lisäksi hyvää palautetta asemakaavan sekä palveluiden kehittämisen osalta. Samalla uudet palvelut tulevat vastaamaan Ainolan aluekeskuksen kasvavaan asukasmäärään”, kuvailee Niemelä.
Ainolan aluekeskuksen aikajana
1968: Yleiskaavassa tavoiteltu maankäyttö oli teollisuusaluetta.
2000-luvun alku: Järvenpään yleiskaava 2020 luo suuntaa eteläisen Järvenpään kehittämiselle. Ainolan aluekeskus siirtyy nykyiselle sijainnilleen. Maanhankintaprosessi käynnistyy. Maanhankintaprosessin aikana visio kehittyy ja suunnittelu tarkentuu.
2014: Poikkitien alueen kaavarunko hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa.
2015: Laaditaan ensimmäinen Ainolan aluekeskuksen viitesuunnitelma.
2016: Ainolan aluekeskuksen alue siirtyy kaupungin omistukseen.
2018: Asemakaava tulee vireille ja kaavaluonnos on nähtävillä.
2019: Kunnallistekniikan rakentaminen ja vesihuollon toteutus.
2021: Järvenpään yleiskaava 2040 hyväksytään, joka ohjaa alueen suunnittelua. Järjestetään keskuskorttelin suunnittelukilpailu ja päätöksenteossa valitaan alueen ensimmäiset rakennuttajakumppanit. Kaavaehdotus.
2022: Asemakaava on lainvoimainen. Kiinteistöjen rakentaminen alkaa.
2023–2028: Ratatyöt ja meluesteiden asentaminen.
2030-luku: Ainolan aluekeskus valmistuu.
Ainolan aluekeskus lukuina
23 hehtaaria
100 000 kerrosneliötä asumiseen
7000 kerrosneliötä liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusoikeutta
1200–1300 asuntoa
2100–2500 asukasta
150–200 uutta työpaikkaa
35 miljoonaa euroa maanmyyntituloja
1 päivittäistavarakauppa
2 kilometriä Järvenpään keskustaan
25 minuuttia Helsingin keskustaan
Yli 20 vuotta Kaupunkikehityksen työpöydällä
Alkuperäinen juttu julkaistu Järvenpään vuoden 2022 asukaslehdessä, Luonnottaressa. Lue koko lehti digitaalisena!