Kulttuuripolku KUPO rikastuttaa opettajan työtä ja tuo elämyksiä oppilaille

Kulttuuripolulla järvenpääläiset lapset ja nuoret saavat hauskasti ja kiinnostavalla tavalla kotiseutukasvatusta. Tutuksi tulevat monet Järvenpään kulttuurikohteet. Kouluissa järjestettävä Kulttuuripolku täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kulttuuripolun monipuolinen sisältö on saanut kiitosta niin koululaisilta, koululaisten vanhemmilta kuin opettajiltakin.

Kulttuuripolku eli KUPO on osa Järvenpään esi- ja perusopetuksen kotiseutu- ja kulttuuriopetuksen opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle järvenpääläiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus tutustua omaan kotiseutuun ja sen kulttuuritarjontaan.

– Kulttuuripolku on ollut jo 10 vuoden ajan osana kulttuuri- ja kotiseutukasvatusta järvenpääläisissä kouluissa. Otimme Kulttuuripolun mukaan Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmaan keväällä 2014 ja siitä lähtien koululaiset ovat päässeet suunnitelmallisesti ja tasa-arvoisesti tutustumaan kulttuuriperintöömme, kertoo Järvenpäässä KUPO-toiminnan käynnistäjä ja koordinaattorina toimiva Tiina Liimatainen.

Uusia oivalluksia myös opettajalle

Koulupäivän yhteyteen suunnitellut Kulttuuripolkutunnit lisäävät oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia olla osana järvenpääläistä kulttuuriperintöä. Tutuiksi ovat muun muassa tulleet Ahola, Ainola, kirjasto, taidemuseo, Suviranta, Lemmenlaakso sekä erilaiset musiikki- ja kulttuuriesitykset.

Kävimme kysymässä kolmelta peruskoulun opettajalta, mitä KUPO on tuonut heidän opetustyöhönsä ja millaisia vaikutuksia kotiseutuopetuksella on ollut oppilaisiin.

Saunakallion koulun luokanopettaja (5. lk) Kati Kollanen, Anttilan koulun luokanopettaja (5. lk) Maija Sevilem ja Kartanon koulussa 7.–9. luokkalaisille suomen kieltä ja kirjallisuutta opettava Eeva Kallio toteavat yhteen ääneen, että KUPO on tuonut heidän opetustyöhönsä rikkautta ja uusia elämyksiä. Kulttuuripolun tarjonta on laadukasta, mistä opettajatkin oppivat paljon. Se on loistava lisä opetukseen ja mukava poikkeus oppilaille ja opettajalle kouluarkeen.

– On aivan mahtavaa huomata se oppimisen ilo ja riemu oppilaissa. Kulttuuripolun tunneilla oppilaat pääsevät konkreettisesti kokemaan ja ikään kuin sukeltamaan keskelle historian havinaa, vaikkapa Aholan tai Ainolan miljööseen, kertovat opettajat.

– Kulttuuripolkutunnit tuovat vaihtelua oppitunteihin, mutta myös vaihtelua opettajan työhön. Kulttuuripolku lisää opettajan työn merkityksellisyyttä, kun voi osaltaan olla vaikuttamassa järvenpääläisten lasten ja nuorten kotiseututietoisuuteen. Tämä motivoi ja inspiroi, ja oppiihan tässä itsekin oppilaiden tavoin paljon uutta!, kertoo Eeva.

– Kyllä nämä KUPO-tunnit avartavat ja syventävät myös opettajan työtä ja oppilaiden muuta oppimista. Käynti jossain kulttuurikohteessa jää oppilaiden mieliin ja niihin saatetaan palata myös muilla oppitunneilla. Ja ennen kaikkea se oppilaiden ilo, kun he pääsevät retkelle, komppaavat Maija ja Kati.

Opettajat korostavat, että nyt kaikilla oppilailla on tasavertainen mahdollisuus saada kotiseutuopetusta, kun kulttuuri- ja kotiseutuopetus on Kulttuuripolun myötä sisällytetty opetussuunnitelmaan. Kulttuuripolun sisällöt tuotetaan yhdessä Järvenpään perusopetuksen ja kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden yhteistyönä. Kun Kulttuuripolkukäynnit on jo etukäteen suunniteltu ja organisoitu, niin opettajan ei tarvitse kuin viedä oppilaat paikan päälle ja tuoda heidät takaisin koululle.

– Aiempina vuosina ennen kuin Kulttuuripolku sisällytettiin opetussuunnitelmaan, saatoin itse järjestää oppitunnin jonnekin kulttuurikohteeseen. Mutta tuolloinhan se oli paljon kiinni opettajan omasta aktiivisuudesta tai mielenkiinnosta, kertoo jo 80-luvun lopulla opettajana aloittanut Maija.

Hiiren hiljaa kuunneltiin Sibeliusta

Kati, Maija ja Eeva painottavat, että Kulttuuripolku tukee muuta opetusta ja syventää opiskeltavia teemoja. Opettajilla onkin monta kohokohtaa KUPO-käynneistä kerrottavanaan.

– Esimerkiksi Aholassa yseille järjestettävä Porsaat on irti -työpaja jäi mieleen. Siinä käsiteltiin kiinnostavasti 1900-luvun alun poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta. Oppilaiden syvä eläytyminen 1900-luvun alun tunnelmaan kosketti. Vaikka olimme käsitelleet sortovuosia ja niiden vaikutusta suomalaiseen kirjallisuuteen jo koululla, konkretisoitui tuon ajan yhteiskunnallinen tilanne ja ilmapiiri KUPO-retkellämme Aholassa, kertoo Eeva.

– Muistan elävästi ensimmäisen KUPOn, johon pääsimme pahimman korona-ajan kurimuksen jälkeen. Kävin silloisten ysiluokkalaisteni kanssa kuuntelemassa upeaa Jussi Makkosen ja Nazig Azezienin Sibelius Inspiration -konserttia, joka sai sekä open että oppilaiden silmät kiilumaan kyynelistä. Salissa vallitsi suorastaan harras hiljaisuus, kun koulumme ysit kuuntelivat hiljaa taitavaa sellistiä ja pianistia, jotka taituroivat Sibeliuksen sävellyksiä. Tuossa kokemuksessa tiivistyi jotain sellaista, mitä kulttuuri parhaimmillaan on – suuria yhdessä koettuja tunteita ja ajatuksia. Ilman KUPOa tämä olisi jäänyt kokematta, jatkaa Eeva.

– Ainolassa käynnit ovat olleet sykähdyttäviä, kun oppilaat ovat päässeet tutustumaan Jean ja Aino Sibeliuksen sen aikaiseen elämään. Oppilailla on paljon kysyttävää ja heitä kiinnostavat monet yksityiskohtaiset asiat, esimerkiksi Ainolassa olevat esineet ja miten kotia hoidettiin ennen. On aivan eri asia puhua luokassa Sibeliuksesta ja näyttää kuvaa Ainolasta, kuin kulkea itse Ainolan huoneissa. Oppilaita on ollut jopa vaikea saada Ainolasta pois, kun opastus on ollut niin mielenkiintoinen, kertoo Maija.

– Erityisen mieluisia ja mieleenpainuvia ovat olleet myös Aino Sibeliuksen draamaopastus, teatterityöpaja ja Vanhiksen pakopeli, lisää Kati.

Eeva painottaa myös tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä koulujen ja kirjaston välillä.

– Kirjastossa käymme oppimassa tiedonhakua ja kuulemassa kirjavinkkauksia. Samalla on kätevää hoitaa oppilaiden kirjastokorttiasiat kuntoon. Se, että oppilaalla on kirjastokortti, madaltaa kynnystä mennä kirjastoon ja tukee monin tavoin lukuharrastusta. Kirjastokorttiahan tarvitaan aineiston lainaamiseen myös koulukirjastoista. Lisäksi olemme saaneet kirjaston kautta useita kirjailijavierailijoita luokkiin.

Kipinää kulttuuriin

Tuusulanjärven taitelijayhteisön vaikutus suomalaisuuteen ja kulttuuriin on keskeinen, ja tätä ajatusta tukee myös Järvenpään kouluissa toteutettava Kulttuuripolku -toiminta.

– Kaikista parhainta on, että jos onnistumme sytyttämään kulttuurikipinän myös oppilaan perheeseen. Perheet ovat saattaneet omatoimisesti innostua käymään vaikkapa Ainolassa tai Aholassa, kun oppilas on ensin vieraillut siellä Kulttuuripolun kautta. Monet oppilaat ovat kertoneet, että he ovat olleet ensimmäistä kertaa teatterissa tai sirkuksessa. Kipinä teatteriharrastukseen saattaa syntyä yhdenkin teatteriesityksen kautta, kertovat Kati, Maija ja Eeva.

Mitä Kulttuuripolku sisältää?

Kulttuuripolun uudistuneeseen sisältöön voit tutustua Järvenpään kaupungin verkkosivuilla. Jokaisella koululla on KUPO-yhteysopettaja. Yhteysopettajat toimivat Kulttuuripolun suunnitteluryhmänä ja kokoontuvat vuosittain.

Kulttuuripolku toteutetaan vuosittain perusopetuksen ja kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen yhteistyönä.