Hyppää sisältöön

Kolumbialainen Susana ja marokkolainen Houda muuttivat puolisoineen Suomeen – päätyivät työharjoitteluun Järvenpään kaupungille 

Kolumbialainen Susana Velásquez Rivera ja marokkolainen Houda Harakat ovat kohdanneet haasteita ulkomaisten tutkintojensa tunnustamisessa Suomessa, mutta jatkavat sinnikkäästi sopeutumistaan uuteen elämään. Harjoittelun kautta he ovat kehittäneet osaamistaan ja löytäneet uusia mahdollisuuksia Järvenpäässä. 

Susana Velásquez Rivera (vas.) ja Houda Harakat ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen työelämään harjoittelussaan kaupungilla. Kuva: Ari Minadis.

Elokuusta syyskuuhun 2024 Business Järvenpäässä ja Järvenpään Opistolla työskenteli kaksi vieraskielistä harjoittelijaa, Susana Velásquez Rivera, 28, ja Houda Harakat, 31. Kaupungin tavoitteena oli harjoittelun avulla parantaa vieraskielisten työllistymismahdollisuuksia ja luoda malli työperäisten maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Samalla harjoittelijat perehtyivät suomalaiseen työkulttuuriin, erilaisiin työtehtäviin ja suomen kielen käyttöön työpaikalla. 

Harjoittelun aikana Susana ja Houda toimivat muun muassa apuopettajina ja lastenhoitajina Järvenpään Opiston kotiäitien suomen kielen kurssilla. Lisäksi he osallistuivat työntekijöiden taitotasojen analysointiin ja visualisointiin kaupungin sisäisessä oppimisympäristössä, kehittäen tietoteknisiä taitojaan, ohjelmistojen hallintaa ja kielitaitoa. 

Uusi elämä Suomessa 

Susana on työskennellyt aiemmin kirjastossa kotikaupungissaan Medellínissä, Kolumbiassa. Hänellä on kirjasto- ja informaatioalan yliopistokoulutus sekä jonkin verran opintoja fysiikan ja biologian alalta paikallisessa yliopistossa. Keväällä 2024 hän muutti Suomeen suomalaisen puolisonsa kanssa. 

– Mieheni asui Kolumbiassa seitsemän vuotta, ja päätimme alkuvuodesta, että nyt on aika muuttaa Suomeen. Työpäivät olivat Kolumbiassa pitkiä, eikä palkka riittänyt elämiseen, joten päätimme tehdä suuren elämänmuutoksen, Susana kertoo. 

Suomeen saavuttuaan Susana ilmoittautui TE-toimistossa työnhakijaksi ja aloitti kotoutumisprosessin. Pian hän sai kutsun suomen kielen tasokokeeseen. 

– Olin hieman epävarma, sillä vaikka olin opiskellut suomea, taitoni eivät olleet vielä hyvät. Kuvittelin, että kaikki sujuisi nopeasti, mutta opintojen alku viivästyi. Lopulta TE-toimisto ohjasi minut Järvenpään kaupungin ikärajattomaan uravalmennuspalvelu Vaikuttamoon, jonka kautta sain harjoittelupaikan, hän kertoo. 

Houda puolestaan saapui Suomeen keväällä 2023 miehensä kanssa. Hänellä on taustaa rahoitus- ja pankkialalta sekä kokemusta katsastuskeskuksen johtamisesta Marrakeshissa. Tultuaan Suomeen hän on suorittanut suomen kielen tutkinnon Careeriassa. Harjoittelupaikan kaupungilta hän sai koulunsa kautta.  

– Suomessa yksi haaste on se, että muualla suoritetut tutkinnot eivät ole suoraan päteviä täällä. Vaikka opiskelin rahoitusta Marokossa, työskentelin autoalalla. Suoritin useita koulutuksia ja sain kolme todistusta, mutta täällä minun täytyisi opiskella lisää. 

Samaan haasteeseen on törmännyt myös Susana. 

– Tiesin jo Kolumbiassa, että tutkintoni ei kelpaa sellaisenaan Suomessa. Harkitsin maisterin tutkinnon suorittamista espanjalaisessa verkkoyliopistossa, mutta päätin jättää ilmoittautumatta, koska olin keskellä muuttoa uuteen maahan. Haluan kuitenkin jatkaa opiskelua täällä, kunhan opin suomea enemmän, hän lisää. 

Molemmat harjoittelijat keskittyvät seuraavaksi elämän ja työuran rakentamiseen Suomessa. Harjoittelun aikana he kertovat saaneensa arvokasta kokemusta, joka auttaa heitä eteenpäin. 

Järvenpäässä halutaan tukea työperäistä maahanmuuttoa 

Järvenpään Opiston vt. rehtori Jonna Käsmä pitää harjoittelijoiden mukanaoloa tärkeänä ja luonnollisena, sillä opistolla kansainvälisyys on arkipäivää.  

– Harjoittelu hyödyttää sekä opistoa että harjoittelijoita, ja samalla se tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia osaajia. Esimerkiksi yksi entinen harjoittelijamme työskentelee nyt ukrainan kielen opettajana opistossamme, Käsmä kertoo. 

Business Järvenpään ohjelmapäällikkö Heikki Häyhä puolestaan korostaa työperäisen maahanmuuton edistämistä Järvenpäässä.  

– Harjoittelijat antavat meille arvokasta ymmärrystä siitä, mitä mahdollisuuksia ja haasteita vieraskielisten harjoittelijoiden kanssa tulee eteen. Tavoitteena on myös selvittää, miten voimme tukea yrityksiä vieraskielisten työntekijöiden palkkaamisessa. Susana ja Houda toimivat harjoittelun aikana erinomaisesti ja mielelläni suosittelen heitä erilaisiin työtehtäviin.  

TIESITKÖ? 

Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut Järvenpäässä 

Järvenpää-infossa toimii maahanmuuttajille suunnattu ohjaus- ja neuvontapalvelu, jota ylläpitää kaupungin kotoutumispalvelut. Tämä palvelu on avoinna infon aukioloaikojen mukaisesti ja tarjoaa apua erilaisista syistä Suomeen muuttaneille maahanmuuttajille.  

Kaupungin kotoutumispalveluiden maahanmuuttajatyön erityisasiantuntija Arja Loiman mukaan palvelu on suunniteltu auttamaan ihmisiä monenlaisissa asioissa, joita eteen tulee Suomessa asuessa ja eläessä.  

– Palvelua voivat käyttää myös Järvenpään kaupungin työntekijät konsultointitarkoituksessa, ja autamme aina tarpeen mukaan. 

Monipuolinen tuki arjen asioihin 

Monet maahanmuuttajat hakevat neuvontaa esimerkiksi rekisteröitymisestä kuntaan, oleskeluluvista, KELA-etuisuuksista, pankkitilin avaamisesta sekä lasten päivähoito- ja koulupaikoista. Tarjolla on myös apua laskujen maksamiseen, sote-palvelujen ajanvaraukseen, työsopimuksiin sekä harjoittelupaikkojen etsimiseen.  

– Palveluun voi kävellä suoraan sisään ilman ajanvarausta. Jos emme pysty auttamaan suoraan, ohjaamme asiakkaan oikeaan palveluun, kuten poliisiin, Maahanmuuttovirastoon tai Keusoteen, tai annamme ajanvarausajan selvitystä varten, Loima kertoo. 

Kotoutumissuunnitelmat ja työelämään ohjaaminen 

Suomeen muuttavien maahanmuuttajien osalta tehdään lakisääteinen osaamisen ja kotoutumisen alkukartoitus, jonka pohjalta laaditaan kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma sisältää suomen kielen opinnot ja polun työelämään. Prosessi toteutetaan TE-toimistossa työttömille työnhakijoille ja kotopalvelussa niille, jotka eivät ole työmarkkinoilla. Heitä ovat esimerkiksi ikääntyneet, kotivanhemmat tai omaishoitajat.  

– Vaikka henkilö ei olisi heti menossa töihin, mietitään yhdessä, kuinka hän voi opiskella suomea ja valmistautua myöhempään työllistymiseen. 

Kotoutumispalveluiden kansainvälinen henkilöstö 

Kotoutumispalveluissa työskentelee vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä, joista osa on itsekin maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi palvelussa on useita kieliharjoittelijoita ja muita opiskelijoita vuoden aikana.  

– Vieraskieliset työntekijät on valittu heidän osaamisensa ja koulutuksensa perusteella, ja hakemuksia näihin tehtäviin tulee yhä enemmän, Loima lisää.  

Järvenpään kaupungin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on eri palveluissa sekä määräaikaisissa että vakituisissa tehtävissä, ja heidät on valittu normaalin rekrytointiprosessin kautta. 

Järvenpään kaupungin kotoutumispalveluissa työskentelee vuosittain myös 3–5 harjoittelijaa, ja varhaiskasvatus, perusopetus sekä Cooperin Kulma ottavat myös säännöllisesti harjoittelijoita.  

– Harjoittelijoita on monenlaisia. On kotokoulutusten kieliharjoittelijoita sekä ammatillisten tai korkeakouluopintojen suorittajia. 

Vieraskielisten rekrytointi ja koulutusmahdollisuudet 

Vieraskielisten ja kansainvälisen työvoiman rekrytointiin on useita eri reittejä. Yritykset voivat rekrytoida suoraan ulkomailta, tai oppilaitokset tarjoavat opiskelumahdollisuuksia. Esimerkiksi STEP-koulutuksessa on hankkeita, joissa terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan oppisopimuksella. 

Jos henkilö ei ole tullut suoraan töihin tai opiskelemaan, tie kohti työllistymistä alkaa yleensä TE-toimiston kautta, johon kuuluu kielikoulutuksia, työkokeiluja ja muita koulutusohjelmia. Työllistyminen heti työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen voi kuitenkin olla haasteellista 

Järvenpään väestön kielijakauma 

Tilastokeskuksen mukaan (31.12.2023) Järvenpään väestöstä 8,4 % (3945 henkilöä) puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään, ja 5,7 % (2689 henkilöä) ei ole Suomen kansalaisia. Yleisimmät kielet ovat viro (655), venäjä (652), ukraina (326), arabia (227), englanti (190), vietnam (144), persia (167), somali (105) ja thai (105). 


Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupunkin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.

Footer is loading...