Kehittämishankkeilla lisää resurssia ja aikaa arjen työhön
Kinnarin päiväkotiin astuessa voi aistia lämpimän ja positiivisen ilmapiirin. Pienten ryhmässä, Nupuissa, on täysi leikin tohina meneillään, eikä naurua tai iloa puutu lapsilta saati kasvattajilta, Johanna Saariselta ja Tuula Pusalta. Mukana menossa ovat myös Oppimisen ja kasvun tuen -kehittämishankkeen hanketyöntekijät, kehittäjäopettaja Aino Kohtanen ja kehittäjälastenhoitaja Nina Peltonen. He ovat olleet kuluneen viikon ajan Nuppujen ryhmässä ja tehneet yhteistyötä kasvattajatiimin kanssa kehittäen muun muassa Nuppujen oppimisympäristöä.
– Hanketyöntekijöiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä on ollut iso apu ja hyöty. Etenkin pienten ryhmässä tällainen kasvattajien lisäresurssi korostuu, kun kaikkein pienimmät lapset tarvitsevat vielä moneen asiaan päivän aikana eniten aikuisen tukea, vaikka paljon myös kehitetään ja tehdään yhdessä lasten kanssa, Johanna ja Tuula kertovat.
Myös Ainon ja Ninan mielestä yhteistyö on sujunut hienosti ja heidät on otettu hyvin vastaan niin Kinnarissa kuin muissakin varhaiskasvatusyksiköissä.
– Kinnarin päiväkodin ryhmien positiivinen ja iloinen ilmapiiri näkyy, kuuluu ja tarttuu. Ilmapiiri oli havaittavissa heti kun tänne ensimmäisen kerran tultiin, Aino ja Nina kehuvat päiväkodin tunnelmaa.
Kehittämishanke voi olla alkusysäys monelle hyvälle uudistukselle
Varhaiskasvatuksen lakisääteinen toiminta järjestetään toiminnalle budjetoiduin määrärahoin. Kehittämistyöhön on mahdollista hakea hankerahoitusta muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallitukselta. Hankerahoituksen hakemista arvioidaan palvelualueella tarkkaan huomioiden Järvenpään kaupunkistrategian painopisteet, meneillään olevat hankkeet sekä arjesta nousevat kehittämistarpeet esihenkilöiltä ja henkilöstöltä. Arvioinnissa lähtökohtana ovat hankkeen tuoma lisäarvo lapselle varhaiskasvatuksen arjessa ja toimintamallien jalkauttaminen osaksi arkea myös hankkeen loppumisen jälkeen.
Kehittämishankkeiden kaltaisiin projektiluontoisiin töihin kuuluvat myös haasteet ja pulmat, joihin pyritään vastaamaan ratkaisuilla, jotka mietitään yhdessä kasvattajien, päiväkodin johtajien ja hanketyöntekijöiden kesken.
– Toiminnan kehittämiselle ja keskustelulle tarvittaisiin enemmän aikaa, toteavat niin Aino ja Nina kuin Johanna ja Tuulakin. Kehittämiseen liittyy lähes aina jonkinlaisia muutoksia. Uusien asioiden kokeilemiseen vaaditaan rohkeutta ja heittäytymistä, eikä muutoksia erityisesti toimintakulttuuriin tehdä yksittäisen hankkeen aikana. Kehittämishanke voi kuitenkin olla alkusysäys monelle uudelle paremmalle toimintatavalle. Parhaassa tapauksessa kehittämishankkeen aikana saadaan monia toimintamalleja uudistettua ja kehitetään uusia toimivia käytänteitä. Lisäksi henkilöstön, niin päiväkotien kasvattajien ja päiväkodin johtajien kuin myös hanketyöntekijöiden, osaaminen kehittyy.
Hanketiimit tukevat ja kehittävät toimintaa yhdessä kasvattajien kanssa
Joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämishanketiimiin kuuluvat kehittäjäopettajat Krista Välkkilä ja Mari Mikkonen sekä hankkeen koordinaattori Jenna Kesänen.
– Toimimme esi- ja alkuopetuksessa samanaikaisopettajina työskennellen yhdessä ryhmän kasvattajien kanssa. Suunnittelemme toimintaa ja teemme materiaaleja kasvattajien käyttöön. Tuemme ja ohjaamme lapsia vuorovaikutustilanteissa, Mari ja Krista kertovat.
Oppimisen ja kasvun tuen -kehittämishankkeessa on keskitytty muun muassa oppimisympäristön kehittämiseen.
– Kuuntelemme ja keskustelemme kasvattajien kanssa ryhmän lasten tarpeista. Konkreettiset muutokset näkyvät eniten oppimisympäristössä, esimerkiksi kuvien ja leikkien rikastuttamisen kautta. Olemme kehittäneet kasvattajien kanssa myös ryhmän päivästruktuuria, suunnitelleet pienryhmätyöskentelyä ja pohtineet lapsen osallisuutta ja toimijuutta tukevia menetelmiä, Aino ja Nina summaavat.
Toiminta lähtee lasten tarpeista ja kasvattajien toiveista
Lapsen etu ja näkökulma ovat kehittämishankkeita ohjaavia tekijöitä.
– Pääsääntöisesti toimintamme lähtee ryhmän kasvattajien toiveista ja lasten tarpeista. Lapset ovat osallistuneet esimerkiksi oppimisympäristön muokkaamiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla leikkimaailmoja, Aino ja Nina mainitsevat muutamia esimerkkejä.
– Joustavan esi- ja alkuopetuksen hankkeessa huoltajia on tiedotettu niin hanketiimin kuin kasvattajien toimesta. Lasten kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja tuen tarpeet otetaan huomioon toiminnassa ja pienryhmäsuunnittelussa, hankkeen koordinaattori Jenna päättää pohdintansa.
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.