Kaupunkikehityksen palvelualue vaikuttaa merkittävästi Järvenpään kaupunkikuvaan – millaisella budjetilla se kehittää kaupunkia?
Jutussa käydään tarkemmin läpi Järvenpään kaupungin Kaupunkikehityksen palvelualueen taloutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kaupunkikehitys vastaa kaupungin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, kuten rakentamisen ohjaamisesta, infrastruktuurista ja yritystoiminnan edistämisestä.
Järvenpään Kaupunkikehityksen palvelualueen keskeinen tehtävä on mahdollistaa kaupungin kestävä ja hallittu kasvu sekä vireä kaupunkielämä kaupungin strategian mukaisesti. Palvelualueen keinoja tähän ovat esimerkiksi asuntojen määrän ja yritystoiminnan kasvun mahdollistava kaavoitus ja maankäyttö sekä kaupungin katu- ja muun infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito. Vireää kaupunkielämää edistetään puolestaan huomioimalla yritykset palveluntarjoajina ja houkuttelemalla uusia yrityksiä kaupunkiin.
– Kasvu tarkoittaa aiempaa isompaa kaupunkia. Suurempi määrä asukkaita tarvitsee enemmän asuntoja, ja uudet yritykset tarvitsevat puolestaan tontteja ja tiloja. Tällöin tarvitaan uusia asemakaavoja ja rakennuslupia. Katuja on enemmän päällystettäviksi, valaistaviksi ja aurattaviksi, puistoja huollettaviksi ja vesijohtoja asennettaviksi ja korjattaviksi, kaupunkikehitysjohtaja Harri Palviainen kertoo.
– Samanaikaisesti toiminnan on oltava kestävää myös luonnon kannalta ja esimerkiksi energiatehokasta rakentamista, liikkumista ja kaupungin vihreyttä tulee edistää. Tämä edellyttää uusia investointeja.
Paljonko rahaa on käytettävissä ja mihin investoidaan?
Kaupunkikehityksen toiminnan budjetoidut kokonaiskulut ovat vuonna 2023 yhteensä 15,1 miljoonaa euroa. Summa kattaa ainoastaan palvelualueen toimintakulut.
Kaupunkikehityksen palvelualueella on myös merkittäviä palvelutuottoja noin 3,652 miljoonaa euroa, jotka kattavat kolmanneksen toiminnan kuluista. Tuotot tulevat esimerkiksi rakennusluvista, maanvuokrista ja joukkoliikenteestä. Osana palvelualuetta omana liikelaitoksenaan toimiva Järvenpään Vesi kattaa omat kulunsa ja investointinsa veden myynnistä, uusista vesiliittymistä ja jäteveden käsittelystä saamillaan tuloilla. Veden tuotot ovat vuonna 2023 yhteensä 10,3 miljoonaa euroa.
Lisäksi palvelualue tuottaa kaupungille tärkeitä maanmyyntituloja ja maankäyttökorvauksia. Vuonna 2023 tavoitteena on yhteensä 5,964 miljoonaa euroa, jonka toteutuminen riippuu Kaupunkikehityksen toiminnan lisäksi myös yleisestä talouskehityksestä.
– Järvenpää on houkutteleva paikka rakentajille ja vuonna 2022 onnistuimme maanmyynnissä erinomaisesti. Koska kyseessä on aiemmin hankitun ja palvelualueen toiminnalla jalostetun omaisuuden myynti, niin tuloja ei käytetä palvelualueen kuluihin, vaan kaupungin investointeihin, Palviainen avaa.
Merkittävin osa palvelualueen toteuttamista investoinneista ovat kunnallistekniikan investoinnit, jotka toteutuvat usein pitkinä projekteina. Vuosille 2023–2026 palvelualueen investoinnit ovat 43,56 miljoonaa euroa, jotka jakautuvat uusien alueiden rakentamiseen ja infrastruktuurin peruskorjaukseen. Uusia alueita rakennetaan 24,1 miljoonalla eurolla ja infrastruktuuria peruskorjataan 19,5 miljoonalla eurolla.
Järvenpään Veden investoinnit ovat samalta ajanjaksolta 22,5 miljoonaa euroa, jotka toteutetaan usein yhdessä kaupunkitekniikan palveluiden kanssa, jolloin esimerkiksi putkityöt voidaan toteuttaa tehokkaasti muiden katutöiden yhteydessä.
Kaupunkikehityksen toimintakatteen eli tulojen ja menojen erotuksen tavoitteena on −10,4 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Miten rahaa käytetään?
Kaupunkikehityksen 15,1 miljoonan euron toimintakuluista rahaa käytetään kaupunkitekniikan palveluihin 52 %. Palvelut sisältävät katujen, puistojen ja muun infrastruktuurin rakentamista ja ylläpitoa. Yhdyskuntasuunnitteluun, kuten kaavoitukseen, tonttien muodostukseen ja liikenteeseen, Ilmasto- ja ympäristötyöhön ja asumisen kehittämiseen käytetään 34 %, josta suurin osa kaavoitus- ja tonttienmuodostamistyöhön sekä joukkoliikenteeseen. Rakennusvalvonnan palveluihin käytetään 6 %, yritysten kasvua ja kehittymistä tukeviin yritys- ja elinkeinopalveluihin 5 % ja kaavoitus- ja rakentamisprojektien hankejohtoon 3 %.
Merkittävä osa kuluista on palveluiden ostoja, jotka ovat vuositasolla 8,3 miljoonaa euroa. Suurin osa rahasta menee alueurakoihin, yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Summalla huolehditaan esimerkiksi puistoista ja katujen aurauksista. Toinen merkittävä ostokokonaisuus on Järvenpään sisäinen joukkoliikenne, joka kustantaa 1 miljoonaa euroa. Sisäisen liikenteen matkustajamäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja oli yli 120 000 vuonna 2022.
Kolmas merkittävä ostopalvelu on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tuottamat ympäristöpalvelut. Palvelut sisältävät ympäristölupien käsittelyn, elintarvikevalvonnan, eläinlääkäripalvelut ja Tuusulanjärvi – hankeyhteistyön.
– Palvelualueen tulokset perustuvat aina yhteistyöhön eri palveluidemme välillä. Käytännössä eri palveluihin suunnatut rahat kohdistuvat aina yhteisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi maanmyyntituloihin vaikuttaa jalostettavan maan hankkiva maanhankinta, kaavoitus, tonttien muodostuksen maastomittaus, kaupunkitekniikan teiden rakentaminen, Järvenpään veden hulevesiratkaisut, myynnin ja neuvottelut toteuttava maanmyynti, hankejohto- ja kumppanit, sekä yritystonttien kohdalla yritys- ja elinkeinopalvelut, Palviainen luettelee.
Vuosille 2023–2026 palvelualueen 43,56 miljoonan euron investoinneista suurimmat kasvuinvestoinnit ovat Ainolan aluekeskus 3,8 miljoonalla eurolla, Anni-tädin kylä 2,5 miljoonalla eurolla, Lehmustien pientalotontit 1,8 miljoonalla eurolla ja Svengin jälkeiset uudet yritysalueet 1 miljoonalla eurolla.
Suurimmista peruskorjausinvestoinneista esimerkkejä ovat katujen kunnostus 4,2 miljoonalla eurolla, keskustan kehittäminen 2,9 miljoonalla eurolla, asfalttipäällystykset 2,7 miljoonalla eurolla ja energiatehokas katuvalaistus 1,7 miljoonalla eurolla. Pyöräilyn kehittämiseen on varattu 2 miljoonaa euroa.
Mistä säästetään?
Kaupunkikehityksen palvelualueen käytettävissä olevasta rahoituksesta on säästetty jo useita vuosia. Säästämistoimenpiteet jatkuvat uudessa talousarviossakin.
– Rahaa on käytettävissä palveluiden tuottamiseen 600 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Seuraavina vuosina 2024–2025 lisäsopeutetaan noin 1 miljoonalla eurolla. Palvelualueella joudutaan siis suunnittelemaan, mitä palveluita tehdään aiempaa vähemmän entistä suuremmassa kaupungissa, Palviainen kertoo.
– Aiempaa suurempaa kaupunkia ja sen palveluita rakennetaan ja ylläpidetään jatkuvasti pienenevillä resursseilla. Tätä haastetta pyritään palvelualueella kompensoimaan tekemällä asioita fiksummin esimerkiksi automatisoimalla tehtäviä.
Vuoden 2024 talousarviossa kuluja ja investointeja tullaan edelleen karsimaan.
– Valitettavasti epäsuhta palvelualueen tekemisen lisääntymisen ja käytettävissä olevien rahojen vähenemisen välillä on tehnyt yhtälöstä erittäin haasteellisen. Taloudellinen tilanne edellyttää tiukkoja priorisointeja.
| Toimenpide | 2024 | 2025 |
| Joukkoliikenteen kuljetuspalvelut, palvelutason laskeminen | 10 000 e | 21 000 e |
| Tehtävien täyttämättä jättäminen ja uudelleenjärjestely | 231 000 e | 231 000 e |
| Uuden alueurakan laatutason alentaminen | 25 000 e | 100 000 e |
| Pitkäaikaispysäköinnin maksullisuuden kokeilu | 56 000 e | 56 000 e |
| Karsinta palvelujen ostoista | 150 000 e | 150 000 e |
| Yhteensä | 472 000 e | 558 000 e |
Talousonnistumisia maanmyynnissä- ja hankinnassa, uusien alueiden investoinnissa, rakennuslupien käsittelyajoissa ja infran korjausvelan pienentymisessä – hoitotasosta joudutaan jonkin verran tinkimään
Vuonna 2022 Kaupunkikehityksen talouden tavoitteet toteutuivat Palviaisen mukaan pääosin hyvin. Toimintakate eli tulojen ja menojen erotus oli 106 000 euroa tavoitetta parempi ja maanmyynti ylittyi 4,4 miljoonalla eurolla. Osana palvelualuetta toimivan Järvenpään Veden toiminnan kate oli 211 000 euroa yli tavoitteen.
– Onnistuimme tulopuolella hyvin, mutta samanaikaisesti palvelualueen kulut ylittivät budjetoidun, vaikka säästimme erityisesti palveluostoissa ja henkilöstökuluissa jättäen palkkaamatta ihmisiä avoimiin tehtäviin.
Myös maanmyyntitulot ovat olleet Järvenpäässä erinomaisella tasolla, mutta haastava markkinatilanne erityisesti rakentamisessa tulee vaikuttamaan tuloihin.
– Toistaiseksi olemme onnistuneet hyvin kuluvana vuonna vaikkakin jatkossa rakentamiseen sidotuissa tuloissa riskit kasvavat, Palviainen summaa.
Myös kaupungin yhteisöverot ovat kasvaneet jonkin verran, kaupunkiin on saatu houkuteltua uusia yrityksiä ja lisäksi uusien alueiden rakentamiseen on varattu investointirahoja, joiden avulla pystytään toistaiseksi tekemään isompiakin investointeja kaupungin kasvun tukemiseen.
Ylläpitoon on käytettävissä kohtuullisesti varoja ja infran korjausvelka on pienentynyt 500 000 eurolla vuonna 2022. Yhteensä korjausvelan osuus oli samana vuonna 21,5 miljoonaa euroa.
– Katujen ja puistojen hoitotasosta on hieman jouduttu tinkimään, mutta taso on kuitenkin edelleen hyvä. Uusimmat säästöt pakottavat kyllä edelleen tinkimään hoitotasoista.
– Myös maata on onnistuttu hankkimaan tulevaa kaupungin kasvua ajatellen esimerkiksi Haarajoen suunnalta. Lisäksi kaavoitusta on pystytty edistämään yleiskaavan mukaisesti.
Palviainen nostaa esiin myös palvelutason laadun, joka on pystytty pääosin pitämään hyvänä.
– Tästä hyvänä esimerkkinä on rakennuslupien keskimääräisen käsittelyajan lyhentyminen 33 päivään, joka on koko maan tasolla huippuluokkaa. Olemme pystyneet investoimaan myös digitaalisiin ratkaisuihin, joissa olemme edelläkävijä, ja jotka tehostavat toimintaa tulevaisuudessa.
Palvelut ja investoinnit mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen
Kaupungin kasvutavoite strategiakaudelle on 1,8 prosenttia, joka tarkoittaa esimerkiksi 560–730 uutta asuntoa ja 300 yritystä vuosittain. Tavoitteena on, että Järvenpäässä asuu 53 400 asukasta vuoteen 2030 mennessä.
– Aiemmin kuvatut palvelut ja investoinnit mahdollistavat näiden tavoitteiden toteutumisen. Tulokset vaikuttavat suoraan muun muassa kaupungin verotuloihin ja esimerkiksi velkamäärään. Uudet asukkaat ja yritykset maksavat veroja kaupungille ja rakennetuista kiinteistöistä maksetaan kiinteistöveroja. Nämä tulot toistuvat ja kasvavat vuodesta toiseen.
– Yksi Järvenpään kaupungin talouden kulmakiviä on vuosikausia olleet maanmyyntitulot. Niin tulee olemaan jatkossakin, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että sanonnan mukaisesti kaupungin ”maan valmistus on lopetettu”. Järvenpää on pinta-alaltaan yksi Suomen pienimmistä kaupungeista ja pidemmällä aikajänteellä laskevien maanmyyntitulojen kompensointi erityisesti yrityksistä ja työpaikoista tulevilla verotuloilla on välttämätöntä.
Lopuksi Palviainen muistuttaa Kaupunkikehityksen palvelualueen rakentavan merkittävästi tulevien vuosien talouden perustaa Järvenpäässä.
Taloussanastoa
Toimintakate = Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Toimintakatteeseen sisältyvät kaupungin varsinaisen palvelutuotannon tulot ja menot.
Toimintakulu = Toimintakululla tarkoitetaan, kuinka paljon rahaa on käytetty kokonaisuudessaan tiettynä ajanjaksona.
Toimintatuotto = Toimintatuotolla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon rahaa on saatu. Toimintatuotot koostuvat useista toisistaan poikkeavista eristä. Näitä ovat esimerkiksi kuntien myyntituotot, kuntalaisilta perittävät maksut, erilaiset tuet ja EU:lta sekä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä saatavat avustukset.
Tutustu lisää kaupunkien ja kuntien taloussanastoon.
Järvenpääluvut-tarinoissa kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin talouteen vaikuttavista tekijöistä ja avataan tärkeimpiä talouslukuja.