Kaupunki täynnä taidetta

Julkiseen taiteeseen voi tutustua ympäri Järvenpäätä milloin vain. Taidetta syntyy myös koko ajan lisää.

Järvenpään taidemuseolla on 6.1.2022 saakka Kytketty kaupunki, kätketty taide -näyttely, jonka toinen puoli, kätketty taide, valottaa ympäri kaupunkia löytyvää taidetta.

– Museokohteet eivät ole ainoa paikka, missä kaupunkilaiset voivat tutustua taiteeseen. Julkiseen tilaan sijoitettuna taide on saavutettavissa tasapuolisesti ja se elävöittää kaikkien arkiympäristöä. Korkeatasoinen taide yhdessä laadukkaan arkkitehtuurin ja suunnittelun kanssa luo viihtyvyyttä, hyvinvointia ja lisäarvoa elinympäristöihin, Järvenpään taidemuseon amanuenssi Pinja Petäjä sanoo.

Esimerkkinä julkisesta taiteesta on Järvenpää-talo, joka valmistui vuonna 1987. Sen rakentamisessa käytettiin prosenttiperiaatetta, eli noin prosentti budjetista varattiin taiteeseen. Talosta löytyykin maamme eturivin taitelijoiden teoksia, kuten Mauno Haartmanin (1930–2004) eläväpintainen puuveistos Savu (1988) tai Kari Huhtamon (s. 1943) kiiltäviä teräsveistoksia, joiden abstrahoidut muodot ammentavat luonnosta.

– Teokset näyttävät ikään kuin tanssivan Järvenpää-talon lämpiössä.

Lisäksi talosta löytyy tekstiilitaidetta; Irma Kukkasjärven (1941–2011) keltainen Kangastus (1989) löytyy ylälämpiön päädystä. Tekstiilitaiteilija suunnitteli uransa aikana myös muun muassa Mäntyniemen ja Eduskuntatalon käyttö- ja taidetekstiilejä. Toinen maamme eturivin tekstiilitaiteilija, Maija Lavonen (s.1931) on edustettuna Juhani Aho -salissa, josta löytyy teos Ahonlaita (1988). Lavosen tuotantoa löytyy myös vastapäisestä kirjastotalosta, jonka salissa kohoaa Lavosen Tiedon kirjo (1989).

– Lavonen hyödyntää teoksissaan usein perinteisiä materiaaleja kuten villaa ja pellavaa, Petäjä kertoo.

Kirjaston helmiä

Kirjastolta löytyy myös paikallisten taiteilijoiden teoksia sijoitettuna. Esimerkiksi kuvanveistäjä Erkki Erosen (1926–2018) pienoisveistos Kylpevät kyyhkyt (1976) sekä taiteilijapariskunta Seppo Kärkkäisen (s.1935) ja Outi Ikkalan (1935–2011) abstraktia taidetta.

– Ikkala lukeutuu abstraktin maalaustaiteemme edelläkävijöihin. Hänen loppuyönsä Suomen taideakatemian koulusta vuonna 1959 oli ensimmäinen abstrakti lopputyö.

Taidetta löytyy myös kouluista ja uusista kohteista

Järvenpään lukiolle on sijoitettuna kaksi kultakauden ajan taiteilijan teosta; Eero Järnefeltin (1863-1937) Luonnos Aurora-seuraan (Helsingin yliopiston seinämaalaus, 1916) sekä Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) Keihäänheitto (n. 1915).

– Teoksia yhdistää se, että ne ovat luonnoksia julkiseen tilaan suunnitelluista teoksista. Soldan-Brofeldt oli perustamassa Taidetta kouluihin yhdistystä 1916. Tämän yhdistyksen idea tuoda taidetta osaksi lasten arkista ympäristöä, kuten kouluja, on edelleen tänä päivänä ajankohtainen.

Uusien rakennushankkeiden yhteydessä julkisen taiteen käyttö kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa on viime vuosina lisääntynyt myös Järvenpäässä.

– Kinnarin koulu valmistui vuonna 2019 ja hankkeessa huomioitiin alusta alkaen myös taide ja taidekasvatus. Taideteoksia oli toteuttamassa yhteensä kuusi taiteilijaa, jotka ovat pääsääntöisesti nuoremman polven järvenpääläisiä tai järvenpäätaustaisia tekijöitä. Teoksissa esiintyy niin leikkisyyttä, kaupunkivisioita, lintuja kuin vuodenaikoja. Teemoina ovat muun muassa luonto, ekologisuus ja paikkakunnan kulttuurihistoria.

Järvenpäähän syntyy julkista taidetta myös uusien kouluhankkeiden osalta. Seuraavaksi Harjulan koulun ja Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) uudisrakennusten yhteyteen.

– Näissä taidehankkeissa on erityistä se, että lapset ovat valinneet kouluihin tulevat taiteilijat ja taideteokset. Tulevista hankkeista voisi mainita myös Ainolan aluekeskuksen, jonka rakentamisen yhteydessä alueelle laadittiin taideohjelma, jonka toteutti julkiseen taiteen konsultointiin erikoistunut Frei Zimmer Oy. Tärkeä lähtökohta oli kuulla asukkaiden sekä muiden aluekehityshankkeesta kiinnostuneiden näkemyksiä, Petäjä kertoo.

Taide merkkinä elinvoimaisuudesta

Taide Järvenpäässä kertoo Petäjän mukaan paikallisen taidekentän elinvoimaisuudesta.

– Eivät ainoastaan kultakauden taiteilijat Soldan-Brofeldt ja Järnefelt etunenässään, vaan myös taiteilijasukupolvet heidän jälkeensä ovat asettuneet Järvenpäähän. Myöhemmistä polvista mainittakoon esimerkiksi Kirmo Mikkolan suunnittelemassa ateljeerivitalossa (1967) asunut taiteilijapariskunta Ikkala-Kärkkäinen.

Kuvittaja ja taiteilija Kristiina Louhi (s. 1950) asui samaisessa talossa, jossa puolestaan lapsuutensa asunut taidemaalari Aino Louhi (s. 1981) on yksi Kinnarin koulun taiteilijoista.

– Järvenpäähän Wärtsilänkadulle juhlavuonna 2021 valmistunut Jorma Hautalan (1941) muraali edustaa taiteellisesti korkeatasoista, harkittua kokonaisuutta, jossa jokainen väri, muoto ja viiva on rakentamassa dynaamista kokonaisuutta.

Tutkimuksen mukaan valtaosa (TNS Kantar, 2020) haluaa taidetta arkiympäristöönsä.

– Me haluamme Järvenpäässä panostaa siihen, että taide on kaikkien ulottuvilla, ja että uusien rakennushankkeiden yhteydessä taide nivoutuu osaksi kokonaisuutta. Julkisen taiteen rooli minkä tahansa paikkakunnan veto- ja lumovoimalle tunnistetaan yhä paremmin. Myös Järvenpää on kehittymässä yhä vetovoimaisemmaksi kaupungiksi, joka tarjoaa korkealaatuisia asuin- ja elinympäristöjä paitsi ainutlaatuisen kulttuuriperinnön, myös kaikille avoimen nykytaiteen keskellä, museopalveluiden päällikkö Jaana Tamminen kertoo.