Kaija Tuurin Jamppa on yhteisöllinen
Monet järvenpääläiset tuntevat Kaija Tuurin ja monille hänestä tulee ensimmäisenä mieleen Jampan eteen tehty työ. Jamppa-projektin alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta, joten on aika hieman muistella menneitä.
Jamppa on kaupunginosa Järvenpään pohjoisosassa. Sinne rakennettiin etenkin 1970-luvulla kerrostaloja, mutta Jamppaan kuuluu myös pientaloalueita. Vuonna 2021 Jampassa oli yli 4500 asukasta, joiden keski-ikä oli 42 vuotta.
Kaija Tuuri on kotoisin Pohjanmaalta ja hän muutti Järvenpäähän ja Jamppaan kohta 35 vuotta sitten. Aluksi hän työskenteli täällä terveyskeskuspsykologina. Kaijan ennaltaehkäisevän yhteisötyön taidot kiinnittivät silloisen sosiaalitoimen osastopäällikön huomion, ja tämä ehdotti Kaijalle oman työn ohella osa-aikaista työtä Jampan lähiötyön parissa.
”Työ alkoi verkostojen luomisella ja Jampan tilanteen kartoittamisella yhdessä muiden toimijoiden kanssa,” Kaija muistelee.
”Pääsimme hyvään vauhtiin jo vuosien 1992–93 aikana, sillä Järvenpään sosiaalitoimi oli muita kaupunkeja aiemmin havahtunut lähiötyön tärkeyteen työttömyyden ja sitä seuranneiden sosiaalisten ongelmien hoidossa.”
Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuoden 1995 alussa ja Jamppa-projekti oli yksi ensimmäisistä Suomen EU-rahoitusta saaneista hankkeista.
”Hankerahat meinattiin ottaa meiltä jo poiskin, mutta me lähdimme kolmen naisen voimin Brysseliin neuvottelemaan ja saimme estettyä sopimuksen purkamisen EU:n linjauksen muuttumisesta huolimatta.”
Teknisellä ja sosiaalisella kunnostuksella Vuoden Kyläksi
Jampassa oli 90-luvun laman aikana paljon työttömyyttä ja sen mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia, kuten monilla muillakin alueilla Suomessa. Vuokra-asuntoja oli paljon tyhjillään alueen huonon maineen vuoksi.
Kaupunki peruskorjasi Jampan taloja laajasti vuosina 1993–1997 ja alueen ilme siistiytyi sen ansiosta.
”Myös sosiaalisen tuen puoli sai potkua teknisestä uudistamisesta. Jamppa-projektissa me niin sanonut pehmot ja teknisen puolen teknot olimmekin koko ajan tiiviissä yhteistyössä ja tuimme toisiamme. Meillä oli muun muassa yhteisiä koulutuksia. Tämä yhteistyö oli menestyksekkään kehittämisen edellytys,” Kaija kertoo.
Jamppa-työtä tehtiin alusta asti osallisuus edellä.
”Me kysyimme ihmisiltä, mitkä olivat heidän silmissään Jampan ongelmat ja saimme selkeät vastaukset. Ykkösenä olivat liikenneongelmat. Sitten oli kirjaston puute ja se, että nuorille pitäisi saada jotain järkevää tekemistä, etteivät he jengiytyisi. Sitten olivat vielä ostarin ’ukot’, joiden huutelun takia ei ollut kiva mennä kauppaan,” Kaija muistelee.
Haasteisiin tartuttiin käytännön tasolla. Liikenteen vaaranpaikat kartoitettiin ja niille alettiin tehdä toimenpiteitä. Nuorille perustettiin jalkapalloporukoita. Erityisellä lämmöllä Kaija muistelee vuonna 1994 perustettua aamuklubia, joka tähtäsi ostarin siistimiseen.
”Kävin juttelemassa niin sanotun neulasbaarin miesten kanssa ja ehdotin, että tulisivatko keskustelemaan, jos kutsuttaisiin. 17 tuli heti ensimmäisellä kerralla ja aamuklubi sai siitä alkunsa,” Kaija muistelee.
Aamuklubille sai tulla siinä kunnossa kuin oli, tosin huumeita ei saanut olla, ja siellä tarjottiin ruokaa ja keskusteluseuraa. Klubi työllisti vuosien varrella ison määrän työttömiä.
”Ideana oli kuunnella asiakkaiden toiveita ja toteuttaa niitä yhdessä. Aamuklubilla ei Ikinä ollut ongelmaa järjestyksen kanssa,” Kaija sanoo.
Jampassa on tehty paljon muutakin uraauurtavaa ja aidosti asukaslähtöistä, muun muassa Jennit ja Jussit -vanhushanke, jossa työllistettiin paljon myös maahanmuuttajia, sekä Perhe-projekti ja asukasyhdistyksen aktivoiminen mukaan keskeiseksi toimijaksi.
Jamppa-työtä huomioitiinkin aikoinaan laajasti valtakunnallisesti mediassa ja Järvenpäästä päästiin sparraamaan muiden kuntien lähiötyötä. Kaija Tuuri kutsuttiin ympäristöministeriön Lähiöiden tulevaisuus -työryhmän jäseneksi ja palkittiinpa Jamppa jopa vuoden uusmaalaisena kylänä vuonna 2005.
”Jampassa olen oppinut elämästä kaikkein eniten ja arvostan suuresti sitä luottamusta, mitä sain osakseni Jamppa-projektin vuosina esimiehiltäni ja kaupungin johdolta,” Kaija kiittää.
Jampan yhteishenki elää edelleen
Miltä Jampan tilanne näyttää alueen syväasiantuntijan silmin vuonna 2023?
”Kaikkiaan voi todeta, että Jamppa voi minusta tällä hetkellä melko hyvin. Huonosta maineesta on päästy ja Jamppa on kaupunginosa muiden kaupunginosien joukossa,” Kaija toteaa.
”Perhetalo Joutsikki jatkaa aiemman Perhekeskus Peukaloisen työtä tämän päivän formaatissa. Juuri 50 vuotta täyttänyt Saunakallion koulu toimii hyvin ja on upeasti uusittuine piha-alueineen. Jamppa-yhteistyöverkosto toimii edelleen ja Jamppa-päivä järjestetään vuosittain.”
Jampan ostoskuskuksen palo maaliskuussa 2022 oli kamala ja surullinen tapahtuma, joka vei mennessään paitsi kaupan ja kioskin, myös seurakunnan tilat. Koko Jamppa odottaa ostarin rakentumista uudelleen. Onneksi moduulikauppa saatiin pystytettyä palaneen tilalle varsin nopeasti.
”Ikävä tapaus näytti jälleen kerran Jampan yhteishengen. Seurakunta on ollut todella aktiivinen palon jälkeen ja auttanut alueen asukkaita monella tavalla. Rekikadun tila on seurakunnalla onneksi vielä Jampassa olemassa, vaikka se pieni onkin,” Kaija sanoo.
Uuden ostarin lisäksi hän toivoo nuorisotilan palaamista Jamppaan jollain aikavälillä, sekä joulukuusta vanhusten palvelutalon eteen ostarin puolelle.
”Joulun valot ilahduttaisivat Pihlavistokodin asukkaita ja meitä kaikkia muitakin jamppalaisia.”
