Järvenpään taidemuseo vetää Sanna Pelliccionia puoleensa yhä uudelleen
JÄRVENPÄÄN KULTTUURILÄHETTILÄÄT, OSA 2: Sanna Pelliccioni on löytänyt Järvenpäästä taiteen, luonnon ja historian inspiroivan yhdistelmän. Hän kertoo, mikä kaupungin kulttuurissa puhuttelee ja jakaa ajatuksiaan kulttuurin kehittämisestä, kulttuuriosallistumisesta ja unelmien kulttuuritapahtumista.
Kuvittaja ja lastenkirjailija Sanna Pelliccioni tutustui Järvenpäähän aikuisiällä opiskellessaan Pekka Halosen akatemiassa. Opintojen aikana hän löysi Järvenpään taidemuseon, josta tuli hänelle tärkeä ja säännöllinen käyntikohde. Pelliccioni iloitsee siitä, että pienellä kaupungilla on korkeatasoinen taidemuseo ja aktiivista kulttuurielämää.
– Olen vaikuttunut taidemuseon näyttelyiden ennakkoluulottomasta otteesta. Siellä tulee aina tervetullut olo, ja henkilökunta on asiantuntevaa. Näyttelytila on sopivan pieni ja helposti hahmotettava.
Museokäyntejä kertyy Pelliccionille vuoden mittaan useita. Kesäisin vierailuun kuuluu myös kahvihetki kahvila ja taidegalleria Vellikellossa, jossa taide ja kahvikulttuuri kohtaavat kauniissa pihapiirissä.
Museon suosikit
Venny Soldan-Brofeldt on yksi Pellicionin suosikeista.
– On hienoa, että Järvenpään kulttuurihistoriaan vahvasti kytkeytyvien Vennyn ja Eero Järnefeltin elämäntyö näkyy edelleen museossa. Heistä kertovat näyttelyt ilahduttavat joka kerta. Mieleen on jäänyt myös näyttely lukevista ihmisistä sekä Ihmisille ja kuoriaisille – Puutarhan salaisuus -näyttely vuodelta 2022. Se oli kerrassaan hurmaava.
Häntä on puhutellut myös kollegansa, kuvittaja ja kirjailija Kristiina Louhen, työpöytää ja teoksia esitellyt näyttely.
– Kuvitusta on harvoin esillä museoissa. Sitä ei vieläkään aina pidetä vakavasti otettavana taiteena Suomessa, vaikka itse pidän sitä yhtenä kiinnostavimmista taidemuodoista.
Taidemuseon näyttelyillä on ollut vaikutusta myös hänen omaan työhönsä.
– Ne ovat vaikuttaneet kuvituksiini, sekä väreihin, otteeseen että inspiraatioon. Lähes joka kerta museovisiitin jälkeen on pakko päästä piirtämään.
“On hienoa, että Järvenpään kulttuurihistoriaan vahvasti kytkeytyvien Vennyn ja Eero Järnefeltin elämäntyö näkyy edelleen museossa. Heistä kertovat näyttelyt ilahduttavat joka kerta.
– Sanna Pellicioni
– Tässä näkyy taiteen todellinen vaikutus ihmiseen. Olin väsynyt korona-ajan ankeuteen ja tapahtumattomuuteen. Räsähdin makaamaan Järnefeltin mielettömän maalaussuurennoksen eteen. Korona-aikana yksi ahdistavimpia asioita oli se, ettei päässyt katsomaan taidetta, Pellicioni sanoo. Kuva: Sanna Pelliccionin kotialbumi.
Kulttuuria, luontoa ja kansanperinnettä
Pelliccioni nauttii myös Järvenpään muista kulttuurikohteista ja erityisesti luonnosta Tuusulanjärven Rantatiellä.
– Teen jonkin verran pieniä lavastuksia. Vakiokohteeni on vanhojen esineiden liike Joken Osto ja Myynti. Sekin on minulle osa kaupungin kulttuuritarjontaa.
Samalla häntä kiinnostaa Järvenpään vahva musiikkiperinne sekä kulttuurimiljöö Kallio-Kuninkala.
Pelliccionin mielestä Järvenpään kokoisuutena paras kulttuuriympäristö löytyy kuitenkin Vanhankylänniemestä, jossa yhdistyvät Vanhankylän kartano, Järvenpään kesäteatteri ja monipuoliset luontopolut.
– Koen sen Järvenpään kauneimmaksi paikaksi. Toivoisin sinne enemmän kansankulttuurisia tapahtumia, kuten musiikkia, tanssia ja vaikka perinnesaunankin. Perinteiset juhlat, kuten pääsiäiseen liittyvät munanmaalaus tai noitien kulkue, sopisivat loistavasti vaikkapa Vanhankylänniemen ympäristöön.
Hänen mukaansa myös muualla Järvenpäässä voisi nostaa esiin kansankulttuuria ja paikallishistoriaa.
– Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkiksi vanhoista pyhistä puista, lähteistä tai uhrilehdoista. Niille voisi hyvin teettää infokylttejä.
Pelliccioni kertoo lisäksi unelmoivansa osallistavasta taidetapahtumasta, jossa yleisö pääsisi itse tekemään.
– Näyttelyiden yhteydessä voisi olla työpajoja kaikenikäisille, joko ohjattuja tai yksinkertaisia non stop -pajoja, joissa voisi maalata, tehdä kollaaseja tai kokeilla installaatioita.
“Koen Vanhankylänniemen Järvenpään kauneimmaksi paikaksi.
– Sanna Pellicioni
Taide osaksi maisemaa – ja kahvikuppia
Yksi hänen ideoistaan yhdistää taiteen ja maiseman konkreettisesti.
– Voisi toteuttaa taidepolun, jossa Järvenpäästä maalattuja teoksia tuotaisiin painettuina esille juuri niihin paikkoihin, missä ne on alun perin maalattu. Porvoossa on tehty vastaavaa, ja siinä yhdistyvät kaksi minulle läheistä asiaa: luonto ja taide. Tietyissä pisteissä voisi silloin tällöin olla opas kertomassa teoksista, niiden historiasta ja syntyhetkestä, Pellicioni innostuu.
Lastenkulttuuri on hänelle toinen tärkeä kehityskohde.
– Haluaisin Järvenpäähän lisää korkeatasoista lastenkulttuuria ja kunnon tilan lastenkulttuurinäyttelyille. Olisiko Järvenpäässä joskus jopa lastenkulttuuritalo?
Myös kulttuuritapahtumien kokonaiselämykseen kannattaa hänen mielestään panostaa.
– Kauniiseen tapahtumapaikkaan sopisi elegantti kahvila-auto tai edes pieni kahvikoju. Käyn aina museovierailun yhteydessä kahvilla kauneimmassa lähikahvilassa, jonka tiedän. Siellä keskustelemme usein näyttelystä ja siitä, millaisia tuntemuksia tai ajatuksia se herätti.
Pelliccionille kulttuuri on ennen kaikkea yhteen kokoava voima.
– Kulttuuriksi lasken myös yhteisölliset tapahtumat, kuten ruohonjuuritason kirppispäivät ja tällaiset pihakahvilat. Erityisen tärkeää on ylläpitää kulttuuria pienessä kaupungissa, jolla ei itsessään ole pitkää historiaa.
Sanna Pellicionin kulttuurikohdevinkit Järvenpäässä:
Kuka: Sanna Pelliccioni, 48
Työ: Kuvittaja, kirjailija, graafinen suunnittelija, perinnesaunottaja. Alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi. Tekee toiminnallisia lastennäyttelyitä ja lavastuksia.
Perhe: Italialainen puoliso ja kaksi lasta.
Mistä: Syntynyt Oulussa, asuu Helsingissä ja mahdollisuuksien mukaan myös Italiassa
Tunnetaan: Kuvittanut lasten tietokirjoja Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Tove Janssonista. Tehnyt kuvituksia mm. Eppu Nuotion, Katri Tapolan, Reetta Niemelän, Johanna Venhon ja Pia Perkiön teksteihin. Ensimmäisen lastenkirjansa Pelliccioni teki omalle lapselleen, josta kehittyi Onni-poika -kuvakirjasarja. Hän on myös suunnitellut kuoseja, paperitarvikkeita ja kodin tuotteita.
Ajankohtaista: Kuvittaa Suomen supernaisia -sarjan seuraavaa osaa, joka kertoo säveltäjä Kaisa Saariahosta.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.