Järvenpään keskustan kupeessa on historiaa huokuva asuinalue – yksi asia on asukkaille erityisen tärkeä
Saunakalliosta ei nimensä perusteella voi päätellä mitään muuta kuin, että sieltä löytyisi sauna kalliolta. Vihtakatu, Löylykuja, Laudekuja ja niin edelleen. Kalliolla nököttävää saunaa ei kuitenkaan näy missään.
Keski-Uusimaa jalkautui Saunakallioon ja selvitti, minkälainen paikka Saunakallio on asua. Löytyykö alueelta mystistä saunaa kalliolta?
Ensivaikutelma Saunakallioon saapuessa on, että olemme paikassa, jolla on historiaa. Rintamamiestalojen pihapiirejä koristavat vanhat omenapuut.
Asuntokanta on omakotitalovaltaista ja talot on rakennettu suhteellisen väljästi.
Yksi Saunakallion vanhemmista asukkaista on Keijo Falk, 77. Lähdemme Falkin mukaan Saunakallion aseman kierrätyspisteeltä kuultuamme, että hän asuttaa vaimonsa Seija Falkin, 74, kanssa Vihtakadun korkeimmalla kohdalla sijaitsevaa taloa. Keijo Falkin mukaan talo on yksi alueen vanhimmista.
Hänen vanhempansa rakensivat nyt jo useamman remontin ja laajennuksen nähneen talon vuonna 1954. Vaikka ulkoapäin voisi päätellä, että kyseessä on rintamamiestalo, sitä se ei kuitenkaan ole, Falk tarkentaa.
Falkin isällä ei nimittäin sodasta palattuaan ollut vaimoa eikä lapsia, joten hänelle ei myönnetty tonttia Järvenpäästä toisin kuin hänen veljilleen. Falkin isä joutui ostamaan tontin, jolle hän myöhemmin rakensi talon perheelleen.
Keijo Falk ja Seija Falk muuttivat Jampan kodistaan Saunakallioon Keijon vanhempien vanhaan taloon vuonna 2018.
Nyt löytyi päivän ensimmäinen sauna. Kalliotontille rakennetun talon vanhassa pihapiirissä seisoo nimittäin 1950-luvulla rakennettu pihasauna, jota Keijo Falk on jo pidemmän aikaa kunnostanut.
1980-luvulla Järvenpään kaupunki lunasti osan Falkien tontista, jolloin vanhan saunan takana oleva puutarha jäi perunamaineen ja omenapuineen uuden Vihtakadun koulun urheilukentän alle.
Vanhoja saunakalliolaisia löytyy enemmänkin. Jaana Hiltunen, 60, asuu Saunakalliossa jo toisessa sukupolvessa ja asuttaa vanhempiensa 1950-luvulla rakentamaa taloa.
Hänen mukaansa alueella on paljon samojen sukujen jäseniä ja heidän jälkeläisiään. Vuosien saatossa tontteja on pilkottu ja vanhemmilta perittyjen talojen isoille pihamaille on tiivisrakennettu uusia taloja.
– Ihmiset selvästi viihtyvät alueella.
Hiltunen tuntee Saunakallion historiaa. Hän on ollut mukana tekemässä historiakirjaa Sauna kalliolla: tarinaa Järvenpään Saunakalliosta.
Mistä ihmeestä tulee Saunakallion nimi?
Saunakallion alueen kehitys vuodesta 1936 vuoteen 2024
Yksi mahdollisuus on, että nimen antoivat 1800-luvun puolen välin paikkeilla Helsingin ja Hämeenlinnan välisen junaradan rakentajat. On mahdollista, että Sorron puolella asuvat rakennustyöläiset pitivät toisella puolen rataa saunaa.
Epäilys rakentajien saunasta tulee esiin vanhoista kartoista, joissa näkyy jonkinlaisia rakennelmia nykyisen Saunakallion aseman läheisellä kalliolla.
Siitä, milloin Järvenpään kaupunki on virallistanut Saunakallion nimen, Hiltusella ei ole tarkempaa tietoa.
– Siihen aikaan juna pysähtyi Saunakallion kohdalla vain pyydettäessä ja matkustajien piti heilauttaa junankuljettajalle kättä, jos halusivat kyytiin, Hiltunen kertoo.
Asuinalueeksi Saunakallio alkoi kehittyä 40-luvulla, kun alueelta myönnettiin sodasta palanneille rintamamiestontteja. Saunakallion junapysäkki toi asukkaiksi paljon VR:n työntekijöitä.
1900-luvun alkupuolella alueella oli Vanhankylän kartanon ja Järvenpään kartanon maita. Mannin tilan ja muutaman torpan lisäksi alueella oli metsää ja viljelymaita.
1920-luvulla Järvenpään kartano palstoitti maitaan rahapulassa, jolloin alueelle syntyi kymmenkunta muutaman hehtaarin kokoista maatilaa. Hiltusen mukaan Saunakalliossa asuu edelleen samojen tilallisten jälkeläisiä jo neljännessä tai viidennessä sukupolvessa.
Suurin osa alueen nykyisestä asuntokannasta ajoittuu 1940-luvusta nykypäivään. Muutama 1920 ja 1930 -luvuilla rakennettu talovanhuskin löytyy vielä. Eivät tosin alkuperäisessä kunnossaan.
– Asuinalueena Saunakallio on tavattoman rauhallinen.
Hiltusen mukaan juna-asemaa lukuun ottamatta palveluita ei ole koskaan ollut. Viimeiset kaupatkin lopettivat 1970-luvulla.
Asukasyhdistys vaikuttaa kuitenkin aktiiviselta.
Saunakalliossa järjestetään vuosittain joulukalenteri asukkaiden toimesta. Kalenteriin ilmoittautuneet asukkaat paljastavat kalenterin jokaisena päivänä yhden uuden koristeen pihallaan.
Asukasyhdistys järjestää myös kesällä pyörälenkkejä ja talvella hiihtokilpailuja lapsille.
Monelle saunakalliolaiselle tuntuu olevan tärkeää, ettei heidän asuinaluettaan sekoiteta vieressä olevaan Jamppaan.
Jamppa nähdään levottomana paikkana, kun taas Saunakalliossa on asukkaiden mukaan rauhallista.
– Osa mieltää, että Saunakallio ulottuu junaradan itäpuolelle koska siellä on Saunakallion koulu, Hiltunen sanoo.
Hänen mukaansa Saunakallio rajoittuu junaradan länsipuolelle. Itäpuolella ovat Sorto ja Jamppa.
– Asuin täällä 70-luvulla, kun Jamppaa alettiin rakentaa. Jostain syystä siellä on Saunakallion nimellä paikkoja.
Kaksi Saunakallion nuorempaa asukaskuntaa edustavaa ovat sitä mieltä, että Saunakallio on hyvä paikka asua. Kauppaan on lyhyt matka ja lähellä asuu kavereita.
Mimosa Kjelin, 11, on ystävänsä kanssa viettämässä kesälomapäivää asuinpaikkaansa lähellä olevassa puistossa. Syksyllä viidettä luokkaa aloittavat naapurukset pelaavat kännyköillään kaksinpeliä.
– Lähikaupasta tulee haettua yleensä jäätelöä ja karkkia, Kjelin sanoo.
Saunakallion, Sorron ja Jampan rajamailla sijaitseva lähikauppa kantaa nimeä Saunakallion K-market. Kyseessä on saunakalliolaisten lähikauppa.
Kaupan pihassa tapaamme Hüseyin Göktepen, 42, joka on asunut jo 30 vuotta Järvenpäässä. Hän muutti Pajalan puolelta Saunakallioon parikymmentä vuotta sitten ja asuu yhdessä alueen harvoista kerrostaloista puolisonsa sekä 10 ja 2 -vuotiaiden lastensa kanssa.
Göktepen mielestä hyviä puolia Saunakalliossa ovat juna-aseman ja keskustan palvelujen läheisyys sekä asuinalueen rauhallisuus.
– Jampan puolella oli 10 vuotta sitten levotonta, mutta nyt on rauhallista.
Uusimmat Saunakallion asunnot löytyvät Manninpellon läntiseltä puolelta Saunaniitystä, joka on rakennettu kokonaan 2000-luvulla.
Hanna Haataja, 49, on vastikään muuttanut Saunaniittyyn 11 ja 19 -vuotiaiden lastensa kanssa. Hän arvostaa alueen rauhallisuutta ja lenkkipolkujen läheisyyttä. Palvelutkin ovat sopivan lähellä.
– Tästä pääsee suoraan metsään. Jos tykkää liikkua luonnossa niin tämä on paras paikka siihen.
Keskari kylässä -juttusarjassa vieraillaan Keski-Uudenmaan asuinalueilla ja kaupunginosissa. Jokaisessa jutussa asukkaat kertovat, minkälainen kyseinen kaupunginosa on, ja mitä omaleimaisia ja vaikuttavia piirteitä sieltä löytyy. Lisäksi jokainen juttu esittelee kiinnostavimmat tilastofaktat ja kertoo paikkojen historiasta. Juttu on julkaistu alun perin Keski-Uusimaan sivuilla.