Järvenpää-talosta löytyy Sibeliuksen mysteeripää, jonka tausta jättää arvailujen varaan
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 5: Järvenpää-talon ala-aulasta löytyy mystinen veistos, joka esittää kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen päätä. Teos, jonka alkuperästä ja tarkoituksesta tiedetään vain vähän, on vuosien varrella herättänyt uteliaisuutta ja arvailuja. Tarinaan liittyy muun muassa salaperäinen puhelinsoitto.
Järvenpää-talon ala-aulassa seisoo kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen päätä esittävä veistos, joka symboloi Sibeliuksen yhteyttä kotikaupunkiinsa Järvenpäähän sekä hänen merkitystään suomalaiselle kulttuurille.
Teoksen on valanut suomalainen kuvanveistäjä Tancred Benjamin ”Ben” Renvall (1903–1979), joka tunnetaan erityisesti realistisista ja ilmeikkäistä veistoksistaan.
Tällä hetkellä teos on sijoitettu arvokkaalle paikalle Järvenpää-talon alakerrassa sijaitsevaan Galleria Järnättiin, missä se on saanut runsaasti arvostusta paikallisilta asukkailta ja vierailijoilta. Veistos nähdäänkin tärkeänä osana Järvenpään kulttuurimaisemaa.
Veistoksen alkuperäisestä tarkoituksesta tai siitä, miten se päätyi kaupungin kokoelmiin, on kuitenkin niukasti tietoa.
Arvuuttelua luonnoksen tarkoituksesta
Yhteydenotto Järvenpään kaupungin entiseen kulttuuriasiainpäällikköön Mikael Karikoskeen tuo esille mielenkiintoisen yksityiskohdan: Ben Renvall oli aikanaan kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966) oppilas. Aaltosen oppilaana on ollut myös Erkki Eronen (1926–2018), jonka käsialaa on Järvenpää-talon vieressä sijaitseva Sibelius-patsas.
– Voisiko Sibeliuksen pää liittyä jollakin tavalla Sibelius-patsashankkeeseen, sillä pään muoto on samantyyppinen? Voi se olla myös jonkinlainen lahjoitus, Karikoski pohdiskelee.
Varmaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole.
Osa kaupunkilaisista on arvuutellut, voisiko Sibeliuksen pää olla kipsivalumuotti Järvenpään Sibelius-patsaaseen. On myös mahdollista, että kyseessä on pelkkä hahmotelma tai luonnos, joka liittyisi Helsingin Sibelius-monumentin suunnittelukilpailuun, johon Renvall 1960-luvun alkuvuosina otti osaa. Näin ollen veistos ei välttämättä ole varsinaisesti itsenäinen taideteos, vaan osa laajempaa suunnitteluprosessia.
Mysteeri syvenee
Järvenpää-talon palvelupäällikkö Jari Salminen kertoo, että veistos saapui talolle kulttuurijohtaja Kalle Jämsenin aikana 2010-luvulla.
– Kaikki alkoi mystisestä puhelusta, jossa soittaja kertoi siivoavansa nurkkiaan ja tarjosi veistosta kaupungille. Hän ilmoitti, ettei voi tai halua pitää teosta ja vaihtoehtona olisi ollut, että se päätyisi heitteille tai kaatopaikalle, Salminen kertoo.
Jämsen oli pyytänyt, että veistos tuotaisiin Järvenpää-talolle nähtäväksi, mutta tarkempia ehtoja, toimitusaikaa tai tapaamista ei sovittu. Pian puhelun jälkeen teos ilmestyi talolle, mutta pään tuoja ei enää ottanut yhteyttä eikä jättänyt yhteystietojaan. Ei ole myöskään tiedossa, oliko soittaja sukua itse Ben Renvallille.
Salminen myös kertoo, että puhelussa ei käynyt ilmi teoksen kookas koko.
– Veistos päätettiin aluksi sijoittaa Aino-kabinettiin, enemmän sisustuselementtinä kuin taideteoksena sen epäselvän taustan vuoksi. Aino-kabinetti oli alun perin tupakka- ja ystävyyskuntahuone, mutta tupakkalain myötä se sai uuden käyttötarkoituksen ja nimensä.
Onko sinulla lisätietoa veistoksesta? Jaa vinkkisi kommentoimalla somepostaukseen! Vuonna 2025 vietetään Jean Sibeliuksen 160-vuotisjuhlavuotta. Juhlinta huipentuu 22.–27. huhtikuuta järjestettävään Sibelius-viikkoon, joka tarjoaa monipuolisen ohjelman kansallissäveltäjän perinnön kunnioittamiseksi. Katso lisätietoja juhlavuoden ja viikon tapahtumista Järvenpään tapahtumakalenterista.
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.