Hyvinvointia edistävää yhteistoimintaa NEPSY-perheiden tueksi
NEPSY-lasten vanhempien vertaistukiryhmä mahdollistaa vanhempien välisen vertaistuen, joka vahvistaa perheiden hyvinvointia ja antaa kyvykkyyttä vastata lapsen tarpeisiin ikätasoisesti ja kehitystä tukevasti. Ryhmissä on mahdollista jakaa kokemuksia, tietoa ja oivalluksia arkeen –tarkoituksena on, että lapsen ja koko perheen arki helpottuu. Lyhenne “nepsy” kuvaa yleisesti neuropsykiatrisia piirteitä tai haasteita, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Lapset ja nuoret, joilla on nepsyhaasteita, tarvitsevat arjessa yksilöllistä ja eritasoista tukea.
Palvelualueet ylittävää yhteistyötä vanhempien tarpeista käsin
NEPSY-lasten vertaistukitoiminta käynnistyi lapsiperheiden hyvinvoinninohjaajien koulutuksen (Neuropsykiatrinen valmentaja) ja siihen liittyvän opinnäytetyön tuloksena. Neuropsykiatrisia haasteita kokevat lapset ja heidän perheensä ovat ryhmä, jonka tuentarve on kansallisesti kasvava ja aiempaa paremmin tunnistettu. Järvenpäässä ryhmien perustamisen tarve on tullut esiin vanhemmilta ja yhteistyöverkostoista. Perheet, joissa on nepsyhaasteita, tarvitsevat kaiken käytettävissä olevan tiedon ja tuen sekä ymmärrystä läheisiltä. Nepsypiirteisen lapsen kasvattaminen voi olla monella tavalla haastavaa ja vanhemmat saattavat kamppailla oman jaksamisensa kanssa. Kouluille tehdyn tarvekyselyn perusteella tämän tyyppiselle tuelle todettiin olevan tarvetta. Ensimmäinen vertaistukiryhmä toteutui syksyllä 2022.
Syyslukukauden 2022 loppupuolella konsultoiva erityisopettaja Marianne Tuulkari-Honkanen toimi yhteistyölinkkinä tuoden esiin Joutsikin tiimille kentän tarpeen lisäkäsille ja yhteistyölle. Tällöin lähdettiin yhdessä ideoimaan lähikouluihin tuotavaa vanhempien vertaistukiryhmätoimintaa. Yhteissuunnittelu ja selvittelytyö kannatti: keväälle 2023 saatiin järjestymään kolme ryhmää, joista kaksi (Mankala ja JYK/Kyrölä) eteni toteutukseen asti. Opetusjohtaja Arja Korhonen mahdollisti kokoontumisiin retkieväät, koulu tarjosi kokoontumispaikan ja Joutsikin väki hoiti toteutuksen. Joutsikin tiimistä hyvinvoinninohjaajat Inna-Mari Simola ja Kaisa Dyhr koordinoivat upeasti järjestelyt.
Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teema, jonka äärelle pysähdytään keskustelemaan. Teemoja ovat olleet muun muassa vuorovaikutus perheessä, vanhemman voimavarat, ilon hetket ja hyvän huomaaminen, tunnetaidot. Vanhemmat ovat saaneet pieniä arkea tukevia pohdintatehtäviä kotiin, teemojen mukaisesti. Kokoontumisia on viisi kertaa kahden viikon välein, ja ryhmän ohjaajina toimivat lapsiperheiden hyvinvoinninohjaajat Perhetalo Joutsikista.
Kokemusten jakaminen on lisännyt vanhempien jaksamista
“Tunne yhteenkuuluvuudesta, paljon hyviä vinkkejä arjen avuksi, oman jaksamisen lisääntyminen”, kuvaa eräs vanhempi Nepsy-vertaistukitoiminnasta saatua tukea.
Vanhemmilta saatujen palautteiden perusteella juuri vertaistuki, eli mahdollisuus keskustella ja jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa on ollut tukiryhmän arvokkainta antia. Lisäksi käytännönläheiset ideat, vinkit ja toimintatavat, joita vanhemmat ovat saaneet niin ohjaajilta kuin toisiltaan ovat olleet tärkeässä roolissa. Kaikki osallistujat suosittelevat vertaistukiryhmään osallistumista myös muille nepsylasten vanhemmille.
Lähikoulussa toteutuneiden ryhmien käynnistäminen tehtiin yhteistyössä koulujen ja konsultoivan erityisopettajan kanssa. Opiskeluhuoltoryhmä teki kohdennettua markkinointia koteihin, jotta toiminta tavoitti tukea mahdollisesti tarvitsevat perheet. Vertaistukiryhmien toteutumisen jälkeen koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa käytiin palautekeskustelu. Samalla lähikoulun on ollut mahdollista ilmoittaa halukkuutensa ottaa Perhetalo Joutsikin tarjoaman vertaistukiryhmätoiminnan osaksi yhteisöllistä hyvinvointityötä ensi lukuvuodeksi. Ensi lukuvuodelle on mahdollista saada tarjottua viisi uutta ryhmää.
“Toivottavasti pääsemme mahdollistamaan vertaistukitoiminnan mahdollisimman monelle perheelle myös tulevaisuudessa”, Joutsikin palvelupäällikkö Marja Häyhä ja hyvinvoinninohjaajat Kaisa ja Inna-Mari kommentoivat.
Kirjoittajat:
Marja Häyhä, Inna-Mari Simola, Kaisa Dyhr, Marianne Tuulkari-Honkanen