Hyvinvoinnin palvelualueella tuotetaan palveluja vauvasta vaariin tällaisella budjetilla

Avaamme tässä jutussa Järvenpään kaupungin Hyvinvoinnin palvelualueen taloutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin palvelualueen tehtävänä on edistää ennaltaehkäisevästi asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.

Kävitkö hiljattain kirjastossa tai uimahallilla? Olitko kulttuurimatkalla museossa tai haitko musiikkielämyksiä vaikkapa Järvenpää-talon tai musiikkiopiston konsertista? Oliko perheesi murkkuikäinen nuorisotalon illassa tai kävitkö taaperoikäisesi kanssa Joutsikissa? Kuten huomaat, Hyvinvoinnin palvelualueella tehtävä työ ulottuu meihin kaikkiin, olimmepa lapsia, nuoria, työssä käyviä aikuisia, maahanmuuttajia tai ikäihmisiä.

– Hyvinvoinnin palvelualueella edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupunkilaisten osallisuutta ja vahvistamme kulttuuri- ja tapahtumatoimintaa. Lisäksi tuemme asukkaiden osaamista ja työllistymistä ja luomme edellytyksiä elämysten kokemiseen, itsensä kehittämiseen sekä harrastamiseen, kertoo Hyvinvoinnin palvelualueen palvelualuejohtaja Kristiina Soots.

Hyvinvoinnin palvelualueeseen kuuluvat liikuntapalvelut, kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, kirjastopalvelut, museopalvelut, Järvenpää-talo ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Lisäksi siihen kuuluvat Järvenpään Opisto, kotoutumispalvelut, lapsiperheiden palvelut, nuorisopalvelut sekä osaamis- ja työllisyyspalvelut. Hyvinvoinnin palvelualueen toiminnan painopisteinä ovat vireän kaupunkielämän mahdollistaminen ja ajoissa auttaminen kaupungin strategian mukaisesti.

Millaisella budjetilla tuotamme näitä palveluja?

Hyvinvoinnin palvelualueen kokonaiskulut vuodelle 2024 ovat yhteensä noin 17,6 miljoonaa euroa. Tämä summa kattaa ainoastaan palvelualueen toimintakulut ja sisältävät palvelualueen käyttämien tilojen vuokrat. 

Lisäksi hyvinvoinnin palveluista odotetaan saatavan tuottoja vuonna 2024 noin 4,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät tuotot ovat liikuntapalveluiden maksutuotot, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilasmaksut sekä Järvenpään Opiston kurssimaksutuotot. 

Pakolaisista saatavat valtion korvaukset olivat vuonna 2023 yhteensä 674 000 euroa. Järvenpäähän saapui ennakoitua enemmän ukrainalaisia. Kotoutumiskorvauksilla ylläpidetään kotoutumispalveluita ja niitä kohdennetaan myös muille palveluille kuten varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

 Mihin käytämme rahaa?

Hyvinvoinnin palvelualueen toimintakuluista 65 % kohdistuu liikunnan ja kulttuurin palvelujen tuottamiseen ja 30 % yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen edistämiseen.  Toimintakulut jakautuvat avainalueittain seuraavasti:

Millaisista palveluista saamme tuottoja?

Merkittävimmät palvelujen tuotot ovat myynti- ja maksutuotot. Nämä ovat yhteensä noin 75 % palvelualueen suunnitelluista tuotoista. Myyntituottoja kertyy pääosin liikuntapaikoista ja niistä eniten uimahallin käyntimaksuista. 

– Tuottoja saamme myös Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston ja Järvenpään Opiston kurssimaksuista. Näiden opistojen toimintaa tuetaan myös valtionosuuksin, vaikkakaan valtionosuus ei kata kaikkea toimintaamme, kertoo kulttuurijohtaja Pirre Raijas.

Valtionosuudet ovat osa kaupungin kokonaisrahoitusta. Liittyen hyvinvoinnin palvelualueen toimintaan kaupunki on saamassa valtionavustusta vuodelle 2024 musiikkiopiston ja Järvenpään Opiston toimintaan yhteensä 1,6 miljoonaa euroa ja lisäksi lähes 900 000 euroa hyvin tehdystä hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä.

Mihin satsaamme ja miksi?

Kuntalain mukaan kunnan on edistettävä kuntalaisten hyvinvointia. Sama velvoite löytyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Hyvinvoinnin palvelualueen tehtävänä on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

– Hyvinvointia ja terveyttä edistävien (hyte) palveluiden suunnitelmallinen kohdentaminen ja toteuttaminen edellyttää tietoperustaa. Valtuustokausittain laadittu hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ohjaa koko kaupungin toimintaa. Vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista raportoidaan valtuustolle. Hyvinvoinnin palvelualue vastaa edellä mainituista sekä koordinoi kaupungin poikkihallinnollista hyte-toimintaa, kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen.

– Kaikilla palvelualueemme palveluilla on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Osa toiminnasta on maksullista, muun muassa opistojen kurssit, liikunnan ja kulttuurin palvelut. Tarjoamme myös paljon avointa ja maksutonta ohjausta ja toimintaa. Järvenpääläinen asukas voi hyödyntää maksuttomasti muun muassa nuoriso-, lapsiperheiden-, osaamis- ja työllisyys- ja kotoutumispalvelujen tarjoamia palveluja sekä osallistua Myllytien toimintakeskuksen toimintaan, jatkaa Karjalainen.

Avoimet kohtaamispaikat kuten perhetalo Joutsikki, nuorisotalo Temal ja Myllytien toimintakeskus tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia yhdistyksille ja vapaaehtoisille moninaiseen hyvinvointia ja osallisuutta edistävään toimintaan.

Kaupunki tukee yhdistyksiä ja yhteisöjä yli 100 000 eurolla vuosittain sekä tarjoaa tiloja yhdistysten käyttöön joko maksutta tai tuetuilla käyttömaksuilla.

Hyvinvoinnin palvelualueella tehdään paljon poikkihallinnollisesta yhteistyötä kaupungin muiden palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat muun muassa lapsiperheiden palveluiden tuki, koulunuorisotyö ja kulttuuripolku.

Erityisasumisen saralla yhteistyötä tehdään Kaupunkikehityksen ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Keusoten kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä monissa erilaisissa kuntalaisiin liittyvissä palveluissa, kuten lapsiperheiden tukemisessa, etsivässä nuorisotyössä, kotoutujien tukemisessa, työllisyyden edistämisessä ja ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä.

Mistä säästämme vuonna 2024?

Kaupungin tiukentuneen taloustilanteen vuoksi säästökuureiltakaan ei voitane välttyä. Millaisista asioista Hyvinvoinnin palvelualueella joudutaan nipistämään?

– Hyvinvoinnin palvelualueella säästöjä haetaan sellaisista toiminnoista, joilla olisi mahdollisimman pieni vaikutus kaupunkilaisille tuotettaviin palveluihin, vaikka niitä toki aina on, sanoo Soots.

– Rahaa on käytettävissä palveluiden tuottamiseen 150 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Säästöjä pyritään toteuttamaan muun muassa henkilöstökuluista sijaisuuksien täyttämättä jättämisellä, vähentämällä tapahtumatuotannon budjettia, karsimalla palvelujen ostoja ja tarvikehankintoja sekä korottamalla joidenkin palvelujen maksuja.

Säästövelvoitteet kohdistuvat jo valmiiksi tiukkaan talousraamiin. Kuntalaisille tarjottavien palveluihin kohdistuvat säästöt voivat heikentää palvelujen tasoa tai laatua. Myös valtionosuuksien muutokset heijastuvat suoraan kaupungin kokonaistalouteen.

Hyvinvointi lisää talouskasvua ja päinvastoin

Hyvinvoinnin palvelualueen toiminnan vaikuttavuutta ei voi aina mitata euroissa, sillä hyvinvoinnin edistäminen on paljolti muuta kuin rahassa mitattavaa toimintaa.  

Hyvinvointityössä keskeisenä periaatteena on luoda Järvenpäästä ympäristö, jossa jokainen kaupunkilainen voi käyttää taitojaan ja osaamistaan ja löytää paikkansa yhteiskunnassa parantaen näin hyvinvointia ja turvallisuutta. Kun hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistetään, se tukee talouden kasvua, ja päinvastoin.

–  Onkin perusteltua kohdentaa julkisia varoja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Järvenpään kaupungin väestö kasvaa vielä seuraavat vuodet ja erityisesti ikääntyneiden osuus tulee olemaan merkittävä. Tämän vuoksi on kasvava tarve palveluille, jotka tukevat ihmisten työkykyä ja hyvinvointia, sekä kulttuuri- ja tapahtumapalveluille, jotka tarjoavat elämyksiä ja iloa. Tarjoamme Hyvinvoinnin palvelualueella laaja-alaista toimintaa, joka kattaa koko ihmisen elämänkaaren, painottaa Soots.

– Tähän haluan vielä lisätä, että palvelumme koetaan tärkeinä, sillä esimerkiksi yli 50 % Järvenpää-infoon tulevista puheluista liittyy vapaa-ajan ja harrastamisen palveluihin!

Taloussanastoa 

Toimintakate = Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Toimintakatteeseen sisältyvät kaupungin varsinaisen palvelutuotannon tulot ja menot. 

Toimintakulu = Toimintakululla tarkoitetaan, kuinka paljon rahaa on käytetty kokonaisuudessaan tiettynä ajanjaksona. 

Toimintatuotto = Toimintatuotolla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon rahaa on saatu. Toimintatuotot koostuvat useista toisistaan poikkeavista eristä. Näitä ovat esimerkiksi kuntien myyntituotot, kuntalaisilta perittävät maksut, erilaiset tuet ja EU:lta sekä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä saatavat avustukset.  Tutustu lisää kaupunkien ja kuntien taloussanastoon.

---

Järvenpääluvut-tarinoissa kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin talouteen vaikuttavista tekijöistä ja avataan tärkeimpiä talouslukuja.