Bjarne Westermarck – näkijä ja tekijä
Järvenpään kartanossa asui aikoinaan monin tavoin poikkeuksellinen henkilö, Bjarne Westermarck. Hänen sukunsa omistamassa huvilassa oli vuokralaisena Juhani Ahon perhe. Naapurissa asuva Sibelius kävi soittamassa kartanon salissa flyygeliä. Bjarnen poikien piti totella äitiään Elviä, joka käski heidän istua kuuntelemassa niin kauan kuin setä Sibelius soittaa. Olihan se rankkaa kymmenvuotiaille pojille, kun Sibelius saattoi soittaa jopa kuuden tunnin ajan. Mahtoiko tämä vieroittaa pojat musiikista, kun omat ammatit löytyivät täysin muilta aloilta. Nils Westermarckista tuli kansainvälisesti arvostettu maanviljelystalouden professori ja akateemikko ja Hakonista puolestaan Eläinlääketieteellisen korkeakoulun professori ja rehtori.
Maatalouden uudistaja
Bjarne Westermarck sai isänsä sairauden vuoksi hoidettavakseen Järvenpään kartanon 21 -vuotiaana vuonna 1908. Hän oli kuitenkin hyvin valmistautunut tehtävään. Opiskellessaan Kööpenhaminan Maatalouskorkeakoulussa Bjarne huomasi, että Suomen maatalous oli takaperoista ja vanhanaikaista. Uusien ideoiden innoittamana hän alkoi toteuttaa Tanskassa saamiaan oppeja Järvenpään kartanossa.
Vauhti oli huikea. Maata ostettiin lisää ja runsaassa kymmenessä vuodessa kartanon tilukset kaksinkertaistuivat n 4000 hehtaariin, josta viljelysmaata oli n. 700 hehtaaria. Peltojen lannoitus ja salaojitus käynnistettiin, hankittiin uudenaikaisia koneita, mm traktoreita ja parhaita kasvilajikkeita. Lypsykarja oli ensiluokkaista ja karjatalouden tehokkuus valtakunnallisesti omaa luokkaansa. Oli oma meijeri, tiilitehdas ja kasvinjalostuslaitos. Järvenpään kartanosta oli tulossa Bjarne Westermarckin toimien ansiosta Suomen maatalouden kehittämiskeskus. Hän oli myös merkittävä maatalouden valtakunnallinen vaikuttaja ja toimi mm. viisi vuotta MTK:n johtotehtävissä ja monissa valtion komiteoissa. Ministerin paikkojakin tarjottiin. Hän oli Kyösti Kallion työtoveri maatalousalan uudistushankkeissa ja Lauri Kr. Relanderin perheystävä. Maanviljelysneuvoksen arvon Westermarck sai vuonna 1919.
Uudistukset vaativat rahaa. Suurten investointien ja paljon aikaa vaatineiden yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi kartano ajautui kannattavuusvaikeuksiin. Westermarck menetti suurimman osan maistaan 1924 eikä suunnitelma maatalouden kehittämiskeskuksesta toteutunut.
Järvenpään rakentaja
Vastoinkäymiset eivät lannistaneet Westermarckia. Hän alkoi kehitellä suunnitelmaa Järvenpään asemaseudusta asutus – ja pienteollisuuskeskukseksi. Hän teetti nykyiseen Järvenpään keskustaan maankäyttösuunnitelman. Palstoitettuaan keskustan pellot, mäet ja radanvarret ja myytyään noin 500 tonttia, Westermarck ryhtyi auttamaan asukkaita elämisen alkuun. Terijoelta ostettiin pari sataa autioksi jäänyttä huvilaa, jotka tuotiin rautateitse Järvenpäähän. Siirretyt rakennukset myytiin edullisesti vähävaraisille asukkaille ja yrityksille. Westermarckin tuella perustettiin mylly, jalkine-, vaatetus- ja kiviteollisuutta ja hän oli osakkaana monissa yrityksissä ja avusti niitä lainoin ja takauksin. Alueen ensimmäinen ylioppilastutkintoon johtava koulu, Järvenpään yhteiskoulu, aloitti toimintansa Terijoelta tuodussa huvilassa Westermarckin lahjoittamalla tontilla.
Kylä tulvahti äkkiä täyteen uutta väkeä, tehtaita ja pajoja. Muutamassa vuodessa oli lähes tyhjästä luotu kukoistava liikekeskus ja kylässä oli asukkaita ja tekemisen meininki. Westermarck teki 1927 sisäasiainministeriölle esityksen Järvenpään erottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.
1920-luvun lopulla alkanut talouslama otti Järvenpään ja Westermarckin kuristusotteeseensa. Uudet yritykset eivät pystyneet vastaamaan sitoumuksistaan Westermarckille. Hän ajautui vararikkoon ja menetti kaikki omistuksensa Järvenpäässä v 1929. Elämänsä loppuvuodet Bjarne Westermarck asui Nastolassa omistamallaan tilalla harjoittaen mm. siipikarjan jalostusta.
Bjarne Westermarckin perintö
Bjarne Westermarck vaikutti käänteentekevällä tavalla Järvenpään kehitykseen. Hän aloitti sen kehityskaaren, joka johti itsenäisen Järvenpään kauppalan perustamiseen vuonna 1951.
Mikäli olosuhteet olisivat olleet suotuisammat, Järvenpään kauppala olisi voinut syntyä jo parikymmentä vuotta aiemmin Westermarckin esityksen pohjalta.
Bjarne Westermarckin kaupunkirakennustoiminnan merkittävin perintö on se, että hän edisti hankettaan alusta asti riittävän isosti ja tuloksena oli toimiva yhdyskunta, ensin kauppala ja sitten vetovoimainen kaupunki. Häntä onkin monissa yhteyksissä nimitetty Järvenpään perustajaksi.
Westermarckin tavoite tehdä Järvenpäästä maatalouden kehittämiskeskus toteutui osittain valtion toimesta. Valtion lunastaman kartanon tilakeskuksen alueelle perustetut Maatalousnormaalikoulu, emäntäkoulu ja kotitalousopettajaopisto keskittivät Järvenpäähän maatalous- ja kotitalousalan koulutusta. Westermarckin aloittama viljelyskasvien järjestelmällinen jalostustoiminta siirtyi valtion vastuulle ja nykyisin sitä jatkaa Boreal Kasvinjalostus Oy. Jokioisissa.
Valtakunnan tasolla monet maatalouden ja osuustoiminnan järjestöt ja yritykset, joiden johtoelimissä Westermarck oli niiden alkutaipaleella, jatkavat edelleen toimintaansa.
Bjarne Westermarck on ollut Järvenpäässä unohdettu suurmies vuosikymmeniä. Muutamien aktiivisten kotiseutuharrastajien toimesta perustettiin v 2017 Bjarne Westermarckin perinneyhdistys tekemään tunnetuksi tämän järvenpääläisen merkkihenkilön monipuolista elämäntyötä. Järvenpään karttaan on ilmestynyt Westermarckinpuisto ja äskettäin toimintansa aloitti Pajalan alueella Westermarckinpuiston yhteisö.
Tuula Siltasari-Peltonen
Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry
Järvenpäähenkilö-tarinoissa esitellään kiinnostavia järvenpääläisiä.