Aikuisen ennakointi ja positiivinen pedagogiikka vahvistavat lapsen tunne- ja itsesäätelytaitoja
Kaikille yhteinen varhaiskasvatus –hanke on seitsemän Keski-Uudenmaan kunnan yhteinen, inkluusion ja oppimisen tuen kehittämistoiminta. Yhtenä kehittämisen tavoitteena on jakaa hankekunnissa olevia hyviä varhaiskasvatuksen toimintamalleja muihin hankkeen kuntiin.
Tällä kertaa koordinaattori jalkautui Nurmijärvelle Haikalan päiväkotiin, jossa on lähdetty kehittämään uudenlaisia toimintatapoja kohdata ja toimia haastavissa kasvatustilanteissa ja luoda yhteistä toimintaa ohjaavaa viitekehystä aiheesta. Haastattelussa olivat päiväkodin johtaja Elina Vasama, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Katri Leinonen ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Satu Paananen.
Toiminta käynnistyi Nurmijärven kunnassa vuonna 2018, kun huomattiin, että useat lapset kaipasivat tehostetumpaa tukea tunne- ja itsesäätelytaitojen harjoittelemiseen. Niinpä kunnassa pilotoitiin vahvennetun tuen ryhmätoimintamalli kahdessa päiväkodissa. Pilotoinnissa keskityttiin erityisesti kehittämään aloituskäytänteitä ja vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin erilaista koulutusta. Pilotoinnin aikana huomattiin, että kasvattajien osaaminen lisääntyi lapsen tunnetaitojen ja itsesäätelyn tukemisessa. Lisäksi ryhmässä rakennettiin uudenlaisia keinoja, joiden avulla vahvistetaan lapsen kasvua tukevaa ilmapiiriä, leikkitaitoja ja kaverisuhteita. Malli koettiin toimivaksi ja pilotoinnin jälkeen toimintamalli jäi käyttöön Haikalan päiväkotiin. Toimintamallin nimeksi vakiintui vahvennettujen tunnetaitojen ryhmä.
Mistä mallissa on kyse?
Ryhmässä työskentelee neljä kasvattajaa, joista 1 on varhaiskasvatuksen opettaja, 2 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja 1 erityisvarhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Ryhmässä on 16 esiopetusikäistä lasta. Päiväkodin johtaja ja alueellinen erityisopettaja muodostavat vuosittain lapsiryhmän kokoonpanon juuri näiden lasten tarpeista käsin. Ryhmässä tarjotaan niin yleistä, tehostettua kuin erityistäkin tukea jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ryhmässä on käytössä paljon erilaisia toimintamalleja ja keinoja, joilla ennakoidaan toimintaa, luodaan ja vahvistetaan ryhmän keskinäistä positiivista me-henkeä ja tuetaan lapsen tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Ryhmän keskeisenä toimintatapana on se, että kasvattajat tarkastelevat omia toimintatapojaan ja työotettaan ja niitä muutetaan nopeasti aina tarvittaessa.
”Ajatus on, että mikäli joku tilanne on haastava, se johtuu aikuisen toiminnasta ja aikuinen voi toiminnallaan vaikuttaa tilanteeseen.”, kertoo ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Satu Paananen.
Ennakointi näkyy vahvasti ryhmän toiminnassa.
”Tärkeää on ennakoida haastavia tilanteita ja jo ennakkoon pohtia, miten me aikuiset toimimme niissä tilanteissa, jotta lapsi saa niissä onnistumisen kokemuksia,” kertoo Paananen. Tämä vaatii sitä, että ryhmän henkilökunta sopii selkeästi ennakkoon, mitä kukakin aikuinen missäkin tilanteessa tekee ja mihin sijoittuu. Esimerkiksi jos joku lapsista turhautuu herkästi pukemistilanteissa, yksi aikuisista sijoittuu kyseisen lapsen viereen jo ennen pukemistilanteen alkamista ja pysyy siinä koko tilanteen ajan. Näin ollen hän voi tulkita lapsen tunnetilaa ja auttaa mahdollisimman nopeasti tilanteessa, jolloin harmistus saattaa jopa jäädä syntymättä.
”Ennakoinnin lisäksi positiivinen pedagogiikka on ryhmän henkilökunnan keskeinen tapa toimia,” päiväkodin johtaja Elina Vasama kertoo. Lapsille annetaan positiivista palautetta pitkin päivää ihan pienistäkin onnistumisista. Vanhemmille puhutaan lapsien kuullen hyviä asioita lapsista, jotta myös sitä kautta lapsi saa vahvistusta minäkuvalleen ja käsitykselleen itsestään osaavana ja arvokkaana toimijana. ”Ryhmässä vahvistetaan sitä ajatusta, että kenenkään ei tarvitse osata, vaan harjoitellaan yhdessä. Ja tietysti harjoittelemisen kohteet on pilkottu sopivan pieniksi, jotta onnistumisen kokemuksia on helppo saada”, kertoo konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Katri Leinonen.
Mallin käyttöönottoon tarvitaan henkilöstön halua ja innokkuutta uudenlaiseen työskentelytapaan
Kun uutta toimintamallia lähdetään kehittämään ja kokeilemaan, se vaatii monenlaista panostusta. Yksi keskeinen tekijä on se, että ryhmässä pohditaan myös rakenteellisia sekä käytännön asioita. Jokainen päivä ja tilanne on pohdittu ja pilkottu niin, että kiireetön ilmapiiri syntyisi. Näitä tilanteita reflektoidaan ja arvioidaan koko ajan. Tähän on Haikalan päiväkodin vahvennettujen tunnetaitojen ryhmässä päästy vähentämällä siirtymiä ja ylimääräisiä häiriötekijöitä, esimerkiksi toimimalla eri rytmissä kuin muut päiväkodin ryhmät. Malli vaatiikin henkilöstöltä kykyä, halua ja innokkuutta kokeilla uudenlaista työtapaa ja jatkuvaa oman toiminnan reflektointia.
Toisaalta toimintamallin käyttöönotto vaatii myös päiväkodin johtajalta sitä, että hän mahdollistaa yhteisen keskustelun ja sopimisen koko työyhteisön kesken.
”Varsinkin alkusyksyllä meidän ryhmällemme on tärkeää saada ulkoilla ja syödä eri aikaan kuin muut, jotta ärsykkeet saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä ja vahvistettua ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta”, Paananen kuvaa. Tämä vaatiikin paljon yhteistä keskustelua ja sopimista koko työyhteisön kesken. Toisaalta malli vaatii päiväkodin johtajalta hyvin vahvan tuen.
”On oltava aina ryhmän saatavilla ja jos nousee asioita, niin kokoonnutaan nopeasti palaveriin ja yhdessä pohditaan, miten voidaan muuttaa toimintaa. Toki alussa toiminnan kokeileminen vaatii myös hallinnolta innostusta ja mahdollistamista, sillä mallin käyttöönotto vaatii myös resursointia ja monenlaisia rakenteita”, Vasama lisää.
“Rakastan olla tässä ryhmässä!”
Toimintamallilla on selkeästi vaikutusta niin lapsiin, vanhempiin kuin työntekijöihinkin.
”Lapset oppivat kohtaamaan erilaisuutta, että erilaisuus onkin tavallista. Jokaisen itsetunto kasvaa tämän mallin avulla ja vuosittain pääseekin näkemään huikeita kasvutarinoita”, ryhmän opettaja Satu Paananen kertoo. Toisaalta malli antaa myös vanhemmille paljon. Positiivisen palautteen kuuleminen ja lasten onnistumiset, joita on helpompi saada pienemmässä ryhmässä, antavat myös vanhemmalle paljon. ”Vanhemmat saavat samalla tukea omaan vanhemmuuteensa, kun henkilökunta tuo esille hyväksi havaittuja toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää myös kotona”, kertoo Vasama. Ryhmässä työskentely antaa paljon myös henkilöstölle. Tämä on paikka, jossa pääsee aidosti kehittämään omaa ammatillista osaamistaan. ”Haasteet on mahdollisuus! Rakastan olla tässä ryhmässä!” huudahtaa Paananen.