Syksyn viimeisessä Järvenpäästudiossa keskusteltiin urheilun ja kulttuurin merkityksestä yhteisöllisyyden luomisessa

Järvenpäästudiossa tarjottiin paljon konkreettisia esimerkkejä kaupungin mahdollistamasta yhteisöllisyydestä ja esitettiin myös uusia keinoja sen kasvattamiseksi.

Tiistaina 7.12. oli vuorossa vuoden kolmas ja viimeinen Järvenpäästudio, jossa käsiteltiin monipuolisesti yhteisöllisyyden teemoja. Studiossa aiheista olivat keskustelemassa Järvenpään Palloseuran pelaaja, yrittäjä Roope Autio, Järvenpään kaupungin kulttuurijohtaja Sami Ylisaari, Poikien Äidit -bloggaaja ja yhteisön perustaja Jonna Mikkonen sekä Järvenpään seurakunnan kirkkoherra Vesa Koivisto. Järvenpääviisaita edustivat tällä kertaa Ellen Vikman, Heikki Sipponen ja Niko Kotilainen.

Järvenpäästudion käynnisti insertti, jossa äänessä olivat Järvenpään Kehäkarhujen valmentaja Juha Saurama ja potkunyrkkeilyn moninkertainen mestari Akseli Saurama. Sauramat kertoivat insertissä omasta potkunyrkkeily-yhteisöstään. Järvenpään Kehäkarhut on yli 500 jäsenen kamppailu-urheiluseura, jossa toimii 47 valmentajaa. Koko toiminta on järjestetty vapaaehtoispohjalta.

– Meillä on hyvä seura, teemme paljon hyvää duunia. Tarjoamme maahanmuuttajille ja vähävaraisille kotouttamista ja syrjäytymisen ehkäisyä urheilun ja liikunnan kautta. Joka vuosi moni harrastaja saa tätä myötä ilmaisen harjoittelun ja harjoitusvarusteet, Juha Saurama kertoi.

– Varsinkin nuorille, joilla on hankaluuksia koulussa tai jotka elävät muuten vaikeita aikoja, esikuvat tuovat hyvää oloa ja luovat tavoitteita potkunyrkkeilysalille. Jos esikuva pärjää hyvin esimerkiksi potkunyrkkeilyssä, niin se voi kannustaa nuorta harrastuksen pariin ja menestymään yhtä hyvin. Huonot ajat voivat muuttua paremmaksi urheilun kautta, Akseli Saurama sanoi.

Yhteisöllisyyden toteutumiseen tarvitsee Juhan mukaan luottamusta ja vastavuoroisuutta toimijoiden välillä. Kun tämä toteutuu, puhutaan ”sosiaalisesta pääomasta”.

– Kun kierrämme huippu-urheilijoiden kanssa maailmaa, edustamme koko ajan Järvenpäätä.

Yhteisöllisyyden lajeja ja yksinäisyyttä

Järvenpäästudiossa yhteisöllisyyteen pureuduttiin vieläkin syvemmin.

– Jalkapallo voi olla yhdistävä tekijä, jonka kautta on mahdollista päästä yhteiskuntaan Suomessa kiinni, Järvenpään Palloseuran pelaaja, yrittäjä Roope Autio sanoi omassa puheenvuorossaan.

–  Urheilu synnyttää myös menestystä ja me-henkeä.

– Meillä diakoniatyössä sponsoroimme harrastusmaksuja vähävaraisten perheiden osalta, jotta perheen nuori pääsee harrastamaan, Järvenpään seurakunnan kirkkoherra Vesa Koivisto kommentoi.

Koivisto myös muisteli, että noin 40 prosenttia Järvenpään kotitalouksista olisi yhden hengen talouksia.

–  Kohtaamme paljon yksinäisyyttä kirkon työssä, jossa ihmisellä on tarve puhua toiselle ja kuulua johonkin yhteisöön. Haluamme omalta osaltamme mahdollistaa erilaisia kokoontumisia ja tilanteita kaupungissa, ja olemme satsanneet myös palvelevaan puhelimaan liikkumisrajoitteisten suhteen. Lisäksi korona-aika on pakottanut edistämään virtuaalisen yhteisöllisyyden ratkaisuja, Koivisto jatkoi.

– Kaikkialla ei Järvenpään seurakunnankaan tarvitse aina olla läsnä, sillä tämä on kuitenkin niin kompakti ja etäisyyksiltään pieni kaupunki. Satsataan siihen toimintaan, jota jo on.

Kulttuurien positiivista yhteentörmäystä ja osallistavaa budjetointia

Järvenpään kaupungin kulttuurijohtaja Sami Ylisaari puhui kulttuurisesta yhteisöllisyydestä.

– Järvenpää on ehdottomasti kulttuurikaupunki. Todennäköisesti taidemaalari Eero Järnefelt vaimonsa kanssa on lähtenyt rakentamaan kaupungin yhteisöllisyyttä, jonka jälkeen mukaan ovat tulleet ystävät ja sukulaiset. Lisäksi on mainittava niin edesmenneet kuin nykyiset huippusäveltäjät- ja taiteilijat.

Ylisaari nosti esiin myös Järvenpäähän vuosina 2014–2015 vaikuttaneen maahanmuuttoaallon, jonka myötä tapahtui kulttuurien positiivista yhteentörmäystä sekä kulttuurisiin konteksteihin ja tapoihin tutustumista puolin ja toisin.

– Järvenpäässä on jo pitkään ollut Suomen Islam-seurakunta paikallisen tataarivähemmistön kautta, joka on tuonut kaupunkiin uskonnollista yhteisöllisyyttä.

Ylisaari kertoi myös kaupungin tarjoamasta avusta yhdistysten suuntaan niiden toiminnan kehittämisessä. Lisäksi yhteisöllisyys on näkynyt myös Järvenpään kaupungin 70-vuotisjuhlavuonna.

– Kuluvan vuoden aikana kaupungissa on tehty osallistavaa budjetointia, jonka painotus on ollut erityisesti kulttuurissa ja tapahtumissa. Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa kansalaiset päättävät tietyn rahasumman käytöstä. Yhdessä tekeminen onkin ratkaisevan merkittävää.

Kasvun katsottiin tuovan positiivisia haasteita kaupunkiin.

– Kasvun yhteydessä elinvoima säilyy ja dynaamisuus lisääntyy. Kaupungin on oltava virikkeellinen sekä harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöjä oleva paikka tänne muuttaville, Ylisaari päätti.

Kehityskohteita

Poikien Äidit -bloggaaja ja yhteisön perustaja Jonna Mikkonen kertoi oman yhteisönsä perustamisesta.

– Nykyisin yhteisömme pitää sisällään kaikenlaisia perheitä, itseasiassa jopa lapsettomia.

Tapahtumien lisäksi Poikien Äidit -yhteisö on järjestänyt hyväntekeväisyystempauksia.

Mikkosen mielestä on mahtavaa, että Järvenpäässä järjestetään isoja tapahtumia, jotka vetävät puoleensa myös muista kaupungeista tulijoita.

– Niiden rinnalla voisi hyvin olla myös pienempiä tapahtumia, jotka voisivat yhdistää kuntalaisten omaa yrittäjyyttä. Yrittäjät voisivat laittaa hynttyyt yhteen ja järjestää pienempiä tapahtumia kaupungin sisällä. Tällainen lisäisi yhteisöllisyyttä ja keräisi kaupungin oman väen toimimaan toinen toistensa hyväksi, Mikkonen ehdotti.

Mikkonen ehdotti kaupungille perustettavaksi myös Visit Järvenpää -sivustostoa, jota kautta yhteisöllisyys saataisiin vahvemmin internettiin ja sosiaaliseen mediaan.

Järvenpääviisaita sanoja yhteisöllisyydestä

Keskustelun lopuksi myös Järvenpääviisaat pääsivät ääneen. Heikki Sipponen kertoi kuntoutumisprosessinsa yhteydessä saaneesta osallisuuden kokemuksestaan.

– Kokemus, että saat olla vain mukana jossain ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Sen jälkeen pystyin itse osallisuuden aihiossa suorittamaan sellaisia pieniä asioita, jotka puolestaan lisäsivät yhteenkuuluvuutta. Monesti ajattelemme vain tuloksellisuutta tai suorituksellisuutta, eikä niin tarvitsisi olla.

Sipponen nosti esiin myös eri urheilulajien välisen yhteistyön.

– Olemme saman asian äärellä eli takaamassa alueen asukkaiden hyvinvointia.

Ellen Vikman piti tärkeänä, että kaupungilla on tarinoita, esikuvia ja ylpeydenaiheita, jotka luovat inspiraation lähteä tekemään ja luomaan toimintaa.

– Myös alhainen kynnys ja saavutettavuus ovat tärkeitä asioita. Koen, että kaupunkiin onkin tullut uusia mahdollisuuksia ja syntynyt uusia tekemisen ja vaikuttamisen paikkoja.

– Lisäksi aikuisten harrastamista kannattaa miettiä, jotta heillekin löytyisi mielekästä tekemistä ja ”järvenpääfiilistä”. Itsekin liityin paluumuuttoni jälkeen Järvenpään Seudun Nuorkauppakamariin, jossa on päässyt kanavoitumaan ja vaikuttamaan asioihin.

Niko Kotilainen nosti esiin lapsille ja nuorille suunnatun osallistuvan budjetoinnin Lasten ja nuorten ääni -hankkeen, jossa jaetaan 20 000 euroa oppilaskuntien tekemille ehdotuksille.

– Oppilaskunnat ovat juuri niitä matalan yhteisöllisyyden luojia kouluyhteisössä ja sen puolesta nuorten näkökulmasta äärimmäisen merkittäviä fasilitaattoreita yhteishengen luomisessa ja ylläpitämisessä.

– Kaupungin on pyrittävä myös luomaan sellaisia alustoja, joista kansalaiset voivat omaehtoisesti ponnistaa perustamalla yhteisöllisyyttä vahvistavia toimintoja. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kaupungin omistamien kiinteistöjen yhteisöllistä käyttöä ja kaupunkisuunnittelua, jossa huomioidaan erinäiset kohtaamispaikat, Kotilainen jatkoi.

Ylisaari kommentoi Järvenpääviisaiden nostamia näkökulmia. Hänen mukaansa on tärkeää, etteivät yhteisöllisyyden prosessit ole liian byrokraattisia. Kaupungin on tärkeää kyetä auttamaan tekemisen mahdollisuuksien luomisessa.

– Samalla on mietittävä, mikä on kustannustehokasta ja mistä on samalla paljon hyötyä.

Studiossa muistutettiin vielä löytämään yhteisiä, ei erottavia tekijöitä yhteisöllisyyden kentällä.